Toinen vaelluksemme Sardinialla kohdistui Su Gorropun kanjoniin. Jalat olivat väsyneitä edellispäivän kävelystä, ja luulimme että tämä Gorropun reitti olisi tasaisempi niin kuin hotellin respassa sanottiin. Jälleen kerran saimme kuitenkin huomata kuinka paikallisiin reittiopastuksiin ei voi luottaa, kaikkialla sanottiin että tämä reitti olisi 4 km pitkä. Todellisuus oli kuitenkin 6 km suuntaansa, ja korkeuseroa 700 metriä. Myös tästä muodostui siis aika rankka retki, ja kanjonista ylös kiipeämisen jälkeen olin todella ylpeä suorituksestamme. En olisi vielä vuosi sitten edes uskaltanut lähteä näin rankalle retkelle, mutta kai se vuoriston lähellä asuminen vain totuttaa ihmisen tällaiseen mäkikävelyyn.
Su Gorropua mainostetaan kaikkialla Sardinialla Euroopan suurimpana kanjonina. Rohkenen tätä kuitenkin epäillä, ainakin lyhyen googlailun jälkeen Euroopan suurin kanjoni vaikuttaisi olevan joko Ranskassa tai Montenegrossa. Joka tapauksessa, korkeat seinät tässäkin kanjonissa oli.
Kuuden kilometrin kanjoniin laskun jälkeen, seikkailimme vielä pari kilometriä kanjonissa kiveltä kivelle hypähdellen ja eväitä syöden. Yhdessä kohtaa pääsimme myös hieman virkistäytymään jääkylmässä vedessä sekä täyttämään vesipullomme paluunousua varten suoraan lähteestä.
Sardinian matkailijoille suosittelen ehdottomasti vaellusretkien tekemistä. Luonto on vehreää ja maisemat ovat korkeuserojen vuoksi upeat. Yhden päivän luonnossa kävely vastaa mielestäni montaa päivää altaalla makoilua rentoutumisen kannalta. Illalla ruoka maistuu ja öisin nukkuu hyvin kun on koko päivän reippaillut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti