Tulppaanimeri

Kevät on tulppaanien aikaa, niin kuin varmaan kaikki ovat huomanneet omassa lähikaupassaankin. Pidän itse todella paljon tulppaaneista, ja olen niitä muutamaan otteeseen jo ehtinyt ostaa kotiin. Olin tällä viikolla Hollannissa työmatkalla ja siellä maaseudulla ajellessani tuli mieleen että olisipa kiva törmätä niihin tunnettuihin Hollannin tulppaaneihin. Eikä kulunut kuin muutama minutti niin molemmilla puolilla tienvartta näkyi silmänkantamattomiin tulppaaneita. Kukkia oli kaikissa eri väreissä mitä kuvitella voi, myös sellaisia joita en ollut aikaisemmin nähnyt. Mielettömän hienoja kukkia, harmi vaan kun niitä ei saanut poimia mukaan!

Whole30 - puolivälin mietteitä

Whole30 -projektini on nyt edennyt puoleenväliin, kaksi viikkoa takana ja yhtä paljon vielä jäljellä. Olo on ollut suurimmaksi osaksi hyvä, mutta en ole tuntenut itseäni erityisen energiseksi. Eilen olin niin väsynyt että jouduin ottamaan päiväunet, joita otan ehkä kerran vuodessa muuten. Yöunia nukuin siihen päälle vielä 9 tuntia. Nyt olo on jo onneksi virkeämpi. Näitä väsymyksiä ei ehkä voi suoraan yhdistää ruokavalioon, mutta hiilareiden selkeä väheneminen voi tottakai johtaa energiatasojen laskuun ellei muista syödä kunnolla hedelmiä ja vihanneksia.

Ruokavalioa olen noudattanut edelleen melko tarkasti, paria poikkeusta lukuunottamatta. Työmatkalla ollessani en kerta kaikkiaan voinut aina valita mitä olisin syönyt, ja epäilen että yhdessä alkupalassa oli tuorejuustoa. Lisäksi jouduin työmatkalla ollessani myös turvautumaan välipaloihin, joita tässä kuussa pitäisi välttää. Välipalani ovat kuitenkin olleet hyvin ruokavalioon sopivia: pähkinöitä, hedelmiä ja marjoja.

Olen jo nyt todella tyytyväinen itsekuriini ja olen todistanut itselleni että pärjään hyvin ilman alkoholia sekä asiakasillallisilla että juhlissa. Olen myös sanonut epäröimättä ei mitä herkullisimmille juustoille, suklaakakuille, macaronseille ja shampanjalle, vaikka työkaverit vieressä kehuvat näitä maasta taivaaseen. Kun jotain päättää, on tässä päätöksessä yllättävän helppoa pitäytyä.

Kotioloissa olemme tehneet jonkun verran grilliruokaa uudella pikkuisella hiiligrillillämme. Olen myös kokkaillut kookoskanaa kukkakaalilla, erilaisia salaatteja, smoothieita, mehuja ja munakkaita. Onneksi ruokakaupoissa on paljon kauden vihanneksia jo saatavilla, kuten artisokkaa ja parsaa. Myös ravintolatarjonta on nyt kasvispainotteista, eikä minulla ole ollut mitään ongelmaa saada esim. kalaa parsalla tai pihviä vihanneksilla kun olemme käyneet ulkona syömässä.

Konferenssimatka Nantesiin

Tällä viikolla vuorossa oli konferenssimatka Länsi-Ranskan Nantesiin. Koska päivät menivät konferenssissa ja illat cocktail-tilaisuuksissa ja järjesteyillä illallisilla, en ehtinyt käymään vanhassa kaupungissa ollenkaan. Nantesin kaupungilla on kuitenkin pitkä historia, ja kaupunkia kehutaan kauniiksi. Haluaisin kovasti tulla tänne uudestaan lomailemaan, ja kiertelemään samalla muita alueen kyliä ja viinialueita.

Pääsimme kuitenkin nauttimaan illallista keskellä Nantesin päänähtävyyttä, joka on suoraan suomennettuna "Koneiden Saari" eli ranskaksi "De L'ile Les Machines". Tämä alue sijaitsee kävelyetäisyydellä Nantesin keskustasta, ja on ehdottomasti käymisen arvoinen. Saaren vanhalle laivanrakennusalueelle on pystytetty mielikuvituksellinen Jurassic Park-tyyppinen puisto, joka on täytetty mitä ihmeellisimmistä koneista. Koneet ovat useimmiten eläimen muodossa, niin kuin yllä oleva valtavan kokoinen mammutti. Koneet liikkuvat ja niihin pääsee kyytiin. Kaikki on rakennettu vanhaan tyyliin perinteisiä materiaaleja, kuten terästä ja puuta, käyttäen. Myös alkuperäiset koneiden piirrokset ovat esillä ja jos tekniikasta jotain ymmärtää, on varmasti helppo nähdä miten nämä koneet oikeasti toimivat. Tämä on varmasti jokaisen lapsen unelmien täyttymys!

Nyt iloitsen lentokentällä istumisesta ja kotimatkasta. Kiitän jälleen kerran Sveitsin hyviä lentoyhteyksiä, tähänkin pieneen paikkaan pääsin suoralla lennolla Genevestä. Illalla odottaa vielä vanhan opiskeluystävän jälleennäkeminen usean vuoden jälkeen. Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Whole30 - viikko takana ja kolme viikkoa edessä

Olen nyt ollut viljattomalla, maidottomalla, sokerittomalla ja alkoholittomalla ruokavaliolla viikon ajan, tai itse asiassa 8 päivää. Parin päivän alkukangertelun jälkeen ruokavalion noudattaminen on ollut uskomattoman helppoa. Ajattelin etukäteen että iltapäivän herkuista, kuten suklaasta, olisi todella vaikea luopua. Toinen huolenaiheeni oli miten jaksaisin iltaan asti ilman paria sipsiä töistä tullessani, tai miten viikonlopun juhlat menisivät ilman viinilasillista.

Whole30-ruokavaliossa haasteellisinta on ollut riittävä energiasaanti. Tässä ohjelmassa olisi tarkoitus syödä vain kolme kertaa päivässä. Voin myöntää että en ole pystynyt pitämään tästä ihan joka päivä kiinni. Tänään lähdin suoraan töistä kielikouluun, mikä tarkoittaa että ateriaväli on melkein 10 tuntia. Tämä on hieman liian pitkä aika minulle, joten otin väliin hedelmän ja pähkinöitä. Se sallittaneen, ei tämä nyt sentään mikään nälkäleiri ole, varsinkaan kun koko dieetin idea ei ole laihtuminen.

Haasteellisinta ensimmäisellä viikolla oli lauantain juhlat, niin kuin aavistinkin. Sveitsiläinen ystäväni oli kutsunut minut juhliin, jossa kaikki muut puhuivat sveitsinsaksaa paitsi minä. Lisäksi en tuntenut juhlissa ketään muita ennestään, vain juhlien järjestäjän. Näissä tilanteissa sosialisoimisessa auttaa viinilasi tai pari, varsinkin kun kaikki muut kittaavat viiniä lasi lasin jälkeen.

Yksi vieraista oli tuonut mukanaan kotikylänsä valkoviiniä, jota kaikki odottivat piirissä innokkaana. Siinä ryhmäpaineen alla sanoin ottavani tilkan viiniä maistaakseni. Maistoin kulauksen viiniä, ja hyväähän se oli. Laitoin lasin pöydälle ja vierustoverini josta vierustoverini nappasi sen omaan käteensä juotuaan ensin oman viininsä. Pääsin siis siitäkin eroon kenenkään huomaamatta tai siitä sen suurempaa numeroa tekemättä. Juhlissa oli tottakai tarjolla kakkuja ja muita herkkuja, mutta niistäkin onnistuin kieltäytymään. Mauskuttelin siinä itse nyyttäreihin tuomiani marjoja ja hedelmiä. Ja ihan hauskaa  oli selvinpäinkin, varsinkin seuraavana aamuna kun oli kunnolla energiaa lähteä pyöräilemään.

Merkittäviä muutoksia olotilassani en ole vielä huomannut. Energiaa on ehkä enemmän kuin aikaisemmin, ja olen puuhastellut ja siivoillut kotona vielä myöhään illalla. Mutta tämähän voi myös johtua keväästä ja lisääntyneestä valosta, tiedä tuota.

Katukirppis meidän kulmilla

Meidän korttelissa järjestetään kerran kuussa katukirppis kesäaikaan ja ensimmäinen kerta oli viime sunnuntaina. Täällä kirppisjärjestelyt on kyllä tehty helpoksi: paikka maksaa 5 EUR ja kirppis on suoraan oven edessä. Tavarat voi viedä autolla ja kirppis alkaa vasta klo 11, Suomessa kävin usein myymässä kirppiksellä, mutta yleensä paikkamaksu oli luokkaa 20-30 EUR ja alkamisaika oli kahdeksalta aamulla. Muistan monta tuskallista aamua jolloin kannoin tavaroita autoon seitsemän aikaa ja suuntasin kirppikselle myymään.

Tavaran laatu oli samanlaista kuin Suomessakin, paljon kaikenlaista roinaa. En tällä kertaa löytänyt mitään, pingismailat oli hakusessa mutta löysin pelkästään antiikkiversion niistä. Hintataso oli aika korkea, mutta olimme myös paikalla heti kun kirppis aukesi joten uskon että hinnat vähän laskevat ennen sulkemisaikaa.

Ensi kerralla sitten myymään! Olen aina tykännyt kirppistunnelmasta ja nyt kun tämä on tehty näin helpoksi niin onhan se hyödynnettävä.

Maastopyöräily aloitettu

Ostimme Saksan puolelta käytetyt maastopyörät ja lähdimme viikonloppuna kokeilemaan niitä lähimaastossa. Emme vielä uskaltautuneet metsäreiteille (tai siis minä en uskaltanut), vaan ajelimme ihan tavallisia pyöräilyreittejä Aare-joen tuntumassa läheiseen Münsigenin kylään. Kilometrejä kertyi noin 40, ja pyöräilyyn tottumattomissa jaloissa se kyllä tuntuu.

Bernin ympäristö on yllättävän landea. Jo noin viiden kilometrin päässä on pelkästään maatilaa toisensa jälkeen. Pyöräretkellä tuli mm. bongattua kolme erirotuista lehmää, lampaita, aaseja, hevosia ja kanoja. Lopuksi löysimme myös kivan terassin jossa nautimme kahvit.

Mielestäni ulkomailla ollessa pitää ottaa kaikki ilo irti paikallisista harrastuksista. Sveitsissä se tarkoittaa kaikkia ulkona tapahtuvia harrastuksia, etenkin sellaisia joissa Alppien läsnäolosta on hyötyä. Maastopyöräily on ollut harkinnassa koko ajan tänne muuttomme jälkeen. Sveitsi on täynnä eritasoisia hyvin merkittyjä pyöräilyreittejä. Meidän pyörät on jousitetut ja niillä voi harrastaa myös alamäkipyöräilyä. En tiedä rohkenenko minä ikinä sille tasolle, mutta nyt on ainakin väline myös siihen tarkoitukseen.

Ensituntuma pyörään on hyvä, kunhan saamme ostettua autoon pyöränkuljetustelineen lähdemme varmasti vähän kauemmaskin pyöräilemään. 

Päiväretkisuositus Saksan puolella-Fünfschilling

Lähdimme Baselin ystäviemme suosituksesta käymään Fünfschillingissä Saksan puolella lauantaina. He ovat puhuneet tästä paikasta monta kertaa ja kehuneet heidän ruokaa, viiniä ja erityisesti kakkupaloja.

Fünfschilling koostuu isosta ravintolasta ja maalaiskaupasta, jossa myydään luomu- ja lähiruokaa. Valikoimassa on mm. kananmunia, makkaroita, erilaisia herkkuja, kasviksia ja hedelmiä. Laatu vaikutti todella hyvältä ja tuoreelta. Lisäksi kaupassa on suuri osasto Fünfschillingin itse tuotettamia juomia: viinejä, siideriä ja väkeviä. Olen aikaisemmin maistanut täältä ostettu siideriä, joten pakkohan se oli ottaa mukaan pari pulloa kun se oli niin hyvää. Kassalla ilmeni vielä että 50 EUR on minimiostoraja kortilla, joten mukaan tarttui vielä tuo kuvassa näkyvä timantein koristeltu Black-pullo.

Ravintolan puolella nautimme maittavasta lounaasta saksalaisin hinnoin. Ruoka oli oikein hyvää ja palvelu tehokasta. Jälkiruuaksi muut söivät todella hyvännäköiset kakkuviipaleet-kakut kun ovat tämän paikan erikoisuus. Nämäkin ovat saksalaiseen tapaan vain pari euroa/pala. Harmi kun ei tullut otettua kakuista kuvaa.

Fünfschillingin lähellä sijaitsee Hieber's ruokakauppa, jota voin suositella mikäli rajan taakse mielii ostoksille. Olemme aikaisemmin käyneet Lörrachin Hieber's:ssä, mutta tämä Binzenissä sijaitseva kauppa oli edullisempi ja vähemmän ruuhkainen.

Tässä vielä linkki Fünfschillingin sivuille: Linkki

Kielikoulussa

Sain vihdoinkin aikaiseksi aloittaa saksankielen opinnot. Tämä asia on ollut mielessä koko ajan muuton jälkeen, mutta en ole yksinkertaisesti saanut aikaiseksi aloittaa opintoja. Yksi syy tähän on ollut vaikeus sitoutua johonkin tiettyyn päivään ainaisen matkustelun vuoksi. Nyt olen kuitenkin varannut paikan itselleni maantaille ja keskiviikolle, joten istun nyt neljä tuntia viikossa Alemanian kielikoulussa. Aloitin tasolla B2, johon he laittoivat minut testattuaan ensin taitojani. Kurssilla on vain pari henkilöä minun lisäkseni, joten se on melkein kuin yksityistunnilla istuisi.

Paikallinen kieli on todella tärkeä elementti uuteen yhteiskuntaan sopeutumisessa. En juuri käytä saksaa töissä, joten tällä hetkellä kielen käyttö on aika rajallista. Yritän nyt kuitenkin puhua enemmän saksaa myös töissä, tai periaatteessa aina kun saan tilaisuuden. Opiskelin koulussa saksaa viisi vuotta, mutta suurin osa siitä on jo päässyt unohtumaan.

Alemania vaikuttaa todella hyvältä, ja opetus on monipuolista. Keskustelemme, harjoittelemme kielioppia, luemme ja kuuntelemme äänitteitä. On jännä huomata kuinka jotkut oppilaat ovat todella hyviä puhumaan koska ovat jo olleet täällä pidemmän aikaa, mutta eivät juurikaan osaa lukea. Minulla taas on vaikeuksia puhua, mutta lukeminen sujuu todella hyvin.

Päämäränä tässä on sujuva saksankielen taito. Se oli myös osasyy siihen miksi tulimme Sveitsiin, halusimme oppia uuden kielen. Olisi todella hienoa osata saksaa niin hyvin ettei jokaista lausetta tarvitse erikseen pohtia. Mutta se vaatii vielä monta saksan tuntia..

Ruokavaliokokeilu: Whole30

Tällä viikolla aloitin ruokavaliokokeilun Whole30 paleo-ohjelman muodossa. Päämääränä tässä on jälleen kerran siirtyä kohti terveeellisempää ja puhtaampaa ruokaa. Tässä Whole30 ohjelmassa on tarkoitus ruokailla vain kolme kertaa päivässä: aamulla, päivällä ja illalla. Vältettäviä ruoka-aineita ovat viljatuotteet, riisi, peruna, maitotuotteet sekä pavut. Ja tottakai sokeri kaikissa muodoissaan. Lisäksi alkoholi on kokonaan poissuljettu. Tämä ohjelma kestää 30 päivää ja lupauksena on olotilan huomattava paraneminen.

Pari päivää on nyt siis tätä takana, ja pieni nälkä on päässyt vaivaamaan pitkin päivää. Huomaan olevani kokoussa kaikkeen naposteluun pitkin päivää: on hedelmää, pähkinää, sipsiä ja suklaata. Suurin osa kokonaisenergiasaannistani tulee varmaan tästä napostelusta. Yksi päämäärä tässä ohjelmassa onkin päästä irti näistä napostelutavoista ja syödä kunnolla ruoka-aikaan.

Kuvissa ensimmäisen päivän aamupala, lounas ja illallinen. Erilaisia aterioita on helppo keksiä ja netti suorastaan pursuaa eri reseptejä jos niitä kaipaa. 

Laskettelukauden päätös ja grillikauden avajaiset

Niin se talvi on päässyt päätökseensä täällä Sveitsissä, ja sitä myötä myös laskettelukausi. Pääsimme vielä tänä viikonloppuna käymään Adelbodenissa, johon olen halunnut mennä koko talven, mutta jotenkin ei vain ole ollut aikaa, vaikka keskus sijaitsee vain tunnin ajomatkan päässä Bernistä. Rinteistä osa oli jo mennyt kiinni, mutta laskettavaa riitti vielä hyvin ylemmillä rinteillä. Laskijat koostuivat pelkästään tosi-harrastajista, muut ovat varmaan jo laittaneet sukset telakalle paljon aikaisemmin. Rinteet olivat muutenkin melko tyhjillään ja saimme lasketella aika rauhassa. Lämpöä ja aurinkoa riitti niin paljon että rinteet olivat aika sohjoisia, mutta ihan laskukelpoisia kuitenkin. Terasseilla riitti jälleen porukkaa, suurin osa oli varmaan tullut vain nauttimaan olutta alppimaisemissa.

Adelbodenista jäi todella positiivinen kuva, tulemme varmasti tänne uudestaan ensi talvena. Kyseessä on melko laaja alue jossa hissikapasiteett- ja laatu vaikuttivat olevan kohdillaan. Myös rinneravintoloita oli siellä täällä, sellaisia pieniä idyllisiä joista me pidämme. Kävimme myös kiertelemässä kylässä laskujen jälkeen, ja sekin vaikutti ihan kivalta, vaikkakin aika pieneltä.

Tänä viikonloppuna saimme myös grillikauden avattua, tosin fonduen merkeissä. Työkaverini oli ostanut grillin johon kuuluu myös iso fonduepata, joten vietimme lauantai-iltaa fonduesta ja valkoviinistä nauttien. Ihanaa istua ulkona koko ilta ja vieläpä kävellä kotiin palelematta.

Tänä talvena on tullut lasketeltua enemmän kuin moneen talveen tätä ennen. Sveitsin keskukset ovat olleet positiivinen yllätys, päällimmäisenä ehkäpä Laax, josta ennakko-odotukset eivät olleet kummoiset, mutta paikka osoittautui todella hienoksi. Paljon hyviä laskupäiviä ja kivoja iltoja alppikylissä, olen ollut niin iloinen siitä että olemme saaneet vierailijoita Suomesta sekä myös löytäneet laskuseuraa täältä Sveitsistä.

Ensi talveksi jäävät nyt mm. Davos, Gstaad, Aletch ja Arosa sekä Italian puolelta ainakin Cervinia. Niistä lisää ensi talvena, sitä ennen kuitenkin paljon kesäjuttuja luvassa!

Keväinen perjantai-ilta

Lämpötilat ovat pikkuhiljaa nousseet Bernissä, ja perjantaina saimme nauttia 22 asteen lämpötilasta. Illatkin ovat pidentyneet jo niin paljon että valoisaan aikaan ehtii vielä ulkoilemaan arkenakin. Lähdimme siis töiden jälkeen perinteiselle joenvarsikävelylle sekä syömään. Taisi olla ensimmäinen kerta tänä vuonna kun tarkeni syödä vielä illallakin ulkona. Erilaiset minulle tuntemattomat puut (varmaan manteli, omena, kirsikka jne..) ovat alkaneet kukkimaan ja puissakin on jo pienet lehdet. Tämä on ihana aika vuodesta ja onneksi olen nyt melko paljon vain Bernissä eikä matkoja ole liikaa tiedossa. Aion nauttia lämpimistä illoista aina kuin mahdollista!

Camargue:n luonnonsuojelualue

Olin jälleen tällä viikolla työmatkalla Montpellierissä, kuten niin monta kertaa aikaisemminkin. Tällä kertaa meillä oli ohjelmassa myös tutustuminen Camargue:n luonnonsuojelualueeseen, joka on valtavan suuri suoalue (Länsi-Euroopan suurin) noin puolen tunnin ajomatkan päässä Montpellieristä itään. Kiertelimme jeepeillä ympäri aluetta parisen tuntia välillä pysähdelleen ja katsomaan erilaisia lintuja, joita täällä asuu yli 400 eri lajia. Sää oli mitä mainioin, joten harmitti vähän että istuimme autoissa kun mieli olisi tehnyt lähteä omin käsin kiertelemään aluetta.

Camargue:n alueella kasvatetaan myös härkiä, ja pääsimme yhdelle tilalle tutustumaan kuinka härkiä täällä hoidetaan ja millaiset nämä hyvin perinteiset härkätilat ovat. Täällä sekä hevosilla että härillä on suuret alueet joilla he liikkuvat melko vapaasti, ja myös härkätaistelut ovat lievennetty versio espanjalaisista härkätaisteluista, joissa härkiä ei tapeta. Oli miten oli, julmaa se on kuitenkin.

Täällä on myös suuria suolankeräysalueita, ja saimme nähdä valtavia suolakasoja. Alueella on myös Aigues-Mortes:n vanha kaupunki jota ympäröi korkeat muurit. Tämä kaupunki on perustettu jo ennen ajanlaskun alkua. Emme nyt päässeet tutustumaan tähän kaupunkiin, vaan menimme sen sijaan viinitilalle juomaan ja syömään.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen alue, etenkin jos on kiinnostunut linnuista. Aika moni minun eurooppalaisista kollegoista olikin käynyt täällä jo aikaisemmin kouluretkellä.

Nämä työmatkojen tiimitapahtumat seuraavat hyvin usein samantyyppistä kaavaa: vähän ulkoilua ja sitten viinitilalle. Olenkin miettinyt että olisi kiva tuoda tämä meidän todella kansainvälinen tiimi Suomeen. Luvassa olisi saunomista, järvessä uintia, nuotiolla istuskelua jne. Ainakin olisi jotain erilaista.