lauantai 29. kesäkuuta 2019

Joogaretriitillä rentoutumassa- Kadermo Concious Living







Kouluviikko oli melko rankka, ja jo pidemmän aikaan jatkunut ahkera työmatkustelu, muutto Suomeen kesäksi, ja työvaikeudet ovat rasittaneet kehoa ja mieltä. Päätin siksi lähteä juhannuksen viettoon joogaretriitille. Ajattelin että tarvitsen nyt akkujen lataamista enemmän kuin mitään muuta. Juhliminen ei oikein tuntunut oikealta ratkaisulta omalle keholle. Samalla tuntui että edellisestä joogaretriitistä Laosissa oli kulunut jo liian pitkä aika, puoli vuotta. Löysin googlettamalla Kadermon Concious Living retriitin Hangon saaristosta. Retriitillä on jo pidempi historia, sillä Stefan Engström on järjestänyt täällä ashtanga joogaan keskittyviä retriittejä jo parinkymmenen vuoden ajan.

Paikka oli aivan ihana, niin kuin kuvista näkyy. Majoittauduimme isoon puutaloon, jota kutsuttiin myös nimellä talvitalo. Lisäksi saaressa oli pieni kahvila, joogashala, kesätalo jossa söimme ja saunarakennus. Laiturilta pääsi kätevästi uimaan saunan jälkeen. Retriitillä oli paljon ihmisiä, noin 35, mutta ihmiset katosivat saarelle eikä väen paljoutta huomannut.

Aamut alkoivat klo 8 parin tunnin joogasessiolla, jonka jälkeen kahvila tarjosi hedelmiä ja smoothien. Lounas oli klo 12:30, ja iltapäivän teoriaopinnot ja pranayama hengitysharjoitukset olivat klo 15:00. Illallinen nautittiin klo 18:30 ja sen jälkeen ohjelmassa oli vapaaehtoinen soul dancing ja sauna. Ohjelmaa oli siis aika paljon.

Olin itse uusi ashtanga joogalle, vaikka olenkin harrastanut joogaa aika aktiivisesti parin vuoden ajan. Retriitillä porukka jaettiin eri ryhmiin, ja minun aloittelijoiden ryhmässä käytiin läpi kaikki perusteista lähtien. Sama koski pranayama harjoituksia, jossa myös perusteellisesti käytiin läpi miten hengitysharjoitusta tehdään.

Ruoka oli vegaanista ja erittäin terveellistä, alkoholitarjoilua ei ollut lainkaan. Ei sitä kyllä kaivannutkaan, kumma kyllä. Pidin puhelinta huoneessa ja välttelin kontaktia ulkomaailmaan. Pieni lepo kaikesta maailman hulinasta teki hyvää. Tuntui kuin kaikki olisi unohtunut jo yhden päivän kuluttua.

Toivottavasti saisin vielä tilaisuuden palata näihin maisemiin joskus uudestaan.






tiistai 18. kesäkuuta 2019

Pitkä koulutie on alkanut






Viime viikon vietin Lausannessa koululla. Olen aloittanut Executive MBA tutkinnon jo muutama vuosi sitten, ja pitänyt pidempiäkin taukoja välissä. Nyt pari kuukautta sitten alkoi viimeinen vaihe, eli mastery stage, joka jatkuu kesäkuuhun 2020 asti. Työmäärä on huikeat 20-25 h viikossa normaalin työn ohessa.

Viikko koululla oli todella intensiivinen, teimme monesti 12-15 tunnin päiviä luentojen, tiimitöiden ja illallisten merkeissä. Koulukaverit ovat iältään noin 37-45 vuotiaita, ympäri maailmaa. Meitä taitaa olla luokalla 57 oppilasta yli 30 maasta. Tämä onkin koko koulun suurin anti, oppia tuntemaan niin monta uutta ihmistä ja oppia heidän yrityksistä, urasta ja kulttuurista.

IMD on tunnettu bisneskoulu, ja he ylläpitävät korkeaa standardia kaikissa tekemisissään. Ruoka on erinomaista ja kaikki järjestelyt ovat viimeisen päälle. Oppilailta vaaditaan paljon, mutta menestymiselle annetaan kaikki valmiudet, loput on itsestä kiinni. Haastavinta on tiimityöskentely, jossa yhteistyö hyvin erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa voi olla vaikeaa ja uuvuttavaa. Kaikilla on stressiä ja painetta, ja siksi pienetkin erimielisyydet voivat johtaa avoimiin riitoihin ja väittelyihin. Näistä tilanteista sitä kuitenkin oppii kaikista parhaiten.

Mielenkiintoisin aine koululla on ehdottomasti johtamiskoulutus, joka ainakin nyt aluksi käsittelee omia käyttäytymistapoja ja eri tilanteissa muodostuvia tunteita. Olen jo nyt ymmärtänyt todella paljon itsestäni ja odotan innolla kaikkea mitä tämä koulutus vielä tuo esiin.

Nyt jatkamme koulua itsenäisesti etätyöskentelynä sekä tiimeinä puhelimen välityksellä. Seuraava tapaaminen on syyskuun puolivälissä Kalifornian Pii-laaksossa.






maanantai 17. kesäkuuta 2019

Paluu Sveitsiin









Blogissa on hiljaiseloa kun elämä on kiireistä..Vietin viimeiset 1.5 viikkoa Sveitsissä, ensin Bernissä muutaman päivän, sitten Genevessä ja lopuksi Lausannessa. Tuntui oudolta palata Sveitsiin kun olin ollut poissa niin kauan, mutta samalla oli ilo palata. Täällä on monta hyvää ystävää, tutut paikat ja tietenkin toimisto jossa työskennellä.

Olen nyt oleillut Sveitsissä yli viisi vuotta, ja sain sitä myötä C-asumisluvan. Olen siis asteen verran lähempänä sveitsiläisyyttä. Tämän C-luvan saaminen ei ollut mitenkään helppoa, vaan siinä tarkistettiin kaikki läpikotaisin, aina rikosrekisteristä sosiaaliapuun asti. C-luvan saaminen on kuuleman mukaan vaikeutunut paljon viime vuosien aikana kun ulkomaisten tulijoiden määrä lisääntyy.

Viikonlopun vietin Fannyn luona Genevessä. Hänellä on upea asunto jossa on iso terassi ja näköalat Aare-joen yli vuorille. Nautimme tapaksia ja viiniä auringon laskiessa kaupungin yli. Minulla oli valitettavasti koko viikonlopun kestävä migreeni ja yleinen energian puute, joka hieman hillitsi menoa. Näitä ylä- ja alamäkiä tulee vähän väliin, en tiedä tarkalleen mistä johtuen. Oli joka tapauksessa mukava nähdä Fannya jälleen, hän saa minut aina rentoutumaan ja niin myös migreeni hävisi.

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Ensimmäistä kertaa mökillä




Mökille ehti jo tullakin kova ikävä ennen kuin sinne vihdoin helatorstaina pääsin lähtemään. Jotenkin täällä Suomessa ollessa päivät ja viikot vaan rientävät ohi, enkä ole loppujen lopuksi ihan varma mitä olen puuhastellut. Blogiakaan en ole päivtellyt pitkään aikaan.

Nyt joka tapauksessa lähdimme koko perheen voimin (johon kuuluu minun lisäkseni äitini sekä veljeni perheineen) mökille laittamaan vähän paikkoja kuntoon ja viettämään aurinkoista ylimääräistä vapaa-päivää. Minä jäin yöksi, muut lähtivät illaksi kotiin. Paula teki syreenivettä (en ollut tiennyt että syreenin kukkasia voi syödä) joka näytti niin kauniilta auringonpaisteessa. Saunoimme, grillasimme ja söimme ulkona.

Yö ei mennyt ihan niin hyvin. Juuri kun olin asettunut sänkyyn makaamaan tyynyn alta kömpi esiin iso hämähäkki. En sinänsä pelkää hämähäkkejä mutta ei se kivalta tuntunut sängyssä. Yritin häätää hämähäkkiä ulos, mutta se onnistui piiloutumaan seinän rakoon. Siinä sitten meni yö miettiessä missä se hämähäkki liikkuu.