Vallorcinen rinteillä

Viikonloppuna saimme vieraaksi hyvän ystäväni Tuijan Houstonista asti. Olemme alunperin tutustuneet laskettelun kautta, joten suuntasimme tottakai heti rinteisiin kun vaan säät sallivat. Ja onhan meillä vielä tälläkin viikolla luvassa laskettelua monena päivänä kunhan ensin viimeisestä työpäivästä ennen lomaa jotenkin selviää.

Tällä kertaa lähdimme Chamonix:n suuntaan, sillä olimme muutenkin menossa siihen suuntaan. Bernin suunnalta ajettaessa nousemme Martigny:n kohdalta ylöspäin ja ensimmäinen laskualue on juuri Vallorcine. Olin etukäteen lukenut että alue olisi hiljainen ja että siitä löytyisi paljon kivoja reittejä puurajan alapuolelta.

Vallorcine kuuluu Chamonix:n keskukseen, joten hissiliput täällä ovat hiukan kalliimpia kuin muissa ei-tunnetuissa laskettelukeskuksissa. Lunta oli tullut edellisenä päivänä runsaasti, ja jalat huusivat jo parin laskun jälkeen. Rinteissä ei ollut mitään älytöntä ruuhkaa hienosta kelistä huolimatta ja hissijonoja ei ollut lähes ollenkaan.

Rinnevalikoima oli kuitenkin todella pieni Alppien mittakaavassa. Olemme tottuneet seikkailemaan eri rinteiden välillä ehtimättä kuitenkaan kaikkiin rinteisiin koko päivän aikana. Täällä olimme kahlanneet tärkeimmät rinteet läpi neljässä tunnissa pysähdellen välillä syömään ja juomaan.

Päivä oli silti upea enkä malta odottaa loppuviikon varsinaista alppiseikkailua ystävien kanssa! 

Sadetta ja kaupungilla seikkailua

Sateista viikonloppua tuli tällä kertaa vietettyä kaupungilla seikkaillen ja viiniä juoden. Harmikseni Bernin kaupunki ei tällä kertaa näyttänyt parhaimpia puoliaan ja aurinkoisen perjantain jälkeen saimme ikävän räntäkelin lauantaiksi. Kaikenlaiseen sateeseen tottuneina suomalaisina tämä ei kuitenkaan meitä estänyt lähtemästä koko päiväksi kiertelemään kaupungilla. Eihän meitä ole sokerista tehty vai miten se menikään :)

Satoi tai paistoi-ystäviä on aina mahtava saada kylään. Ystävän lisäksi kevään ensimmäiset tulppaanit toivat piristystä sateeseen. Mutta kyllä nyt on jo kevättä ja kesää ikävä.

Alakerran vaatekaupassa

Meidän alakerrassa oli aikaisemmin parturi-kampaamo joka päätti muuttaa pari kuukautta sitten muualle. Jännitin kovasti mitä tilalle tulisi: vaatekauppa, kahvila vai uusi parturi-kampaamo?

Uusi liike on pieni vaatekauppa jossa myydään pelkästään naisten vaatteita. Kävin siinä viime viikolla ensimmäistä kertaa, liike kun on yleensä aina kiinni kun tulen töistä. Liikkeessä oli kivoja vaatteita kohtuuhinnoin, italialaista designia myyjän mukaan. Löysin kolme neuletta ja yhden kevyt-toppatakin erittäin edullisesti ja sain jopa 20 % lisäalennusta kun kerroin että asun yläkerrassa. Lisäksi minulle luvattiin pysyvä 10 % naapurialennus kaikista vaatteista.

Nyt kaupan myyjä on aina minut nähdessäni tervehtinyt iloisesti ja olen varma että hän edelleen muistaa nimenikin. Tämä juuri on niitä pikkukaupungin ja keskustassa asumisen hienoja puolia. Aina ei tarvitse matkustaa kauas ostamaaan mitä tarvitsee, ne parhaimmat vaatteet saattavat löytyä ihan samasta rapusta.

Ensimmäinen Fassnacht kokemus

Tänä viikonloppuna vietettiin Bernin Fassnachtia, tai Fastnacht niin kuin Saksassa sanottaisiin. Fastnachtia vietetään etelä-Saksan, Ranskan Alsacen, länsi-Itävallan ja Sveitsin saksankielisellä alueella. Perinteellä on pitkä historia, sillä sitä on vietetty jo 1400-luvulta lähtien. Fastnachtin karnevaaleista alkaa 40 päiväinen paasto. 1500-luvulla karnevaalit kiellettiin Bernissä, ja monen vuoden ajan myös berniläiset matkustivat Luzerniin ja Baseliin viettämään karnevaaleja. 1970-luvulla Fastnacht haluttiin tuoda takaisin Berniin, ja siitä lähtien Bernissä on saatu viettää omaa juhlaa. Nykyisin Bernin Fastnacht on maan kolmanneksi suurin karnevaali.

Fastnachtia juhlitaan Bernissä kolme päivää torstaista lauantaihin. Juhlijat pukeutuvat erilaisiin naamiaisasuihin, tänä vuonna nähtiin mm. astronautti, robootti, pelihahmo, rakennusmies ym. ym. Niin kuin työkaverini sanoi, kyllä Fastnachtiin voi osallistua ilman asuakin, mutta se ei ole sama asia.

Tänä viikonloppuna ystäväni Tuija saapui Berniin ensimmäistä kertaa, joten olihan se pakko lähteä katsomaan tätä perinnettä kaupungille. Meillä ei ollut tällä kertaa naamiaisasuja päällä, koska emme oikein tienneet mistä tässä oli kyse. Alkuillasta paikalla oli varmaan turisteja vielä sen verran että emme erottuneet joukosta, mutta loppuillasta olimme varmaan ainoat ilman asuja. Ensi vuonna sitten uudestaan asujen kanssa!

Kaupunki oli täynnä orkestereita, en tiedä miten tällaisesta pienestä kaupungista voikaan löytyä niin paljon musiikin harrastajia. Valehtelematta näin varmaan 20 orkesteria ja lisäksi vanhaan kaupunkiin oli tuotu kymmenittäin juoma- ja ruokatelttoja. Joimme sopivasti glühweinia jotta pysyisimme lämpimänä ulkona ja ihmettelimme menoa koko illan.

Hauska perinne ja etenkin hauska nähdä kuinka paljon osallistujia karnevaalilla oli. Liikkeellä oli koko kaupunki, lapsista vanhuksiin. Asuihin panostetaan kunnolla ja usein kaveriporukalla voi olla samat asut tai samaan teemaan sopivat asut. Vaikka juhlatunnelma oli korkealla varsinaista kännäilymeininkiä ei kuitenkaan ollut.

Viikonloppuna Suomessa

Pidennetty viikonloppu Suomen talvisissa maisemissa on nyt ohi ja tätä kirjoittaessani istun jälleen Bernin toimistolla työn parissa. Mutta olipa ihana miniloma täynnä kaikkea kivaa. Loppujen lopuksi viikonloppuun saa aika paljonkin mahtumaan jos vain tekee hyvän suunnitelman etukäteen.

Halusimme tällä kertaa viettää vähän aikaa myös Helsingin keskustassa ja valitsimme majapaikaksi Scandicin Simonkentän hotellin. Tuntui luksukselta asua keskellä Helsinkiä, josta oli kätevä lähteä kiertelemään keskustan kauppoja, käydä kampaajalla, elokuvissa, ulkona syömässä jne. Uskoisinkin että tulemme tulevaisuudessa myös jakamaan lomamme Suomessa (ainakin talvisaikaan) niin että olemme osan ajasta keskustassa. Vaikka pääasiassa tulemme Suomeen tapaamaan perhettä ja ystäviä, kaipaan myös ihan tavallista elämää Suomessa. Sitä että voin kävellä kaupoissa ja vaikka rupatella kaupan omistajan kanssa. Tai että voin mennä ravintolaan ja lukea ruokalistan ihan suomeksi. Tai että voin mennä elokuviin jossa on suomenkielinen tekstitys. Tosin Simonkentän hotelli ei ehkä ruuhkaisan aamupalatarjoilun ja toimimattoman saunan takia tule enää kyseeseen.

Aikamoinen turvakolo tuo Suomi kyllä on. Täällä ulkomailla olo on väistämättä vähän ulkopuolinen koko ajan ja saan jatkuvasti tsempata että ymmärrän mitä ympärilläni puhutaan. Suomessa tuntuu siltä kuin kaikki olisimme yhtä Suomi-perhettä ja kaikki olisivat minun ystäviä.

Pikaloma Suomessa tuli tarpeeseen, ehkäpä hieman yllättävistä syistä tällä kertaa. Olen varmaan aikaisemminkin kirjoittanut kuinka ruokavalioni täällä Sveitsissä oleskeluni aikana on muuttunut huomattavasti. Täällä ei samalla tavalla kiinnitetä huomiota sokerin ja vehnäjauhon määrään, joista olin aina todella tarkka Suomessa. Olikin ilo huomata kuinka paljon vielä terveellisempään suuntaan koko ruokakulttuuri on Suomessa mennyt, tai ainakin Helsingin keskustassa. Pieniä Life:n ja Ruohonjuuren tapaisia myymälöitä löytyy sieltä täältä ja siihen päälle vielä smoothiebar:t. Olisipa täällä Bernissäkin yhtä paljon terveellistä ruokaa tarjolla ja yhtä helposti saatavilla!

Ostin muutaman naistenlehden Suomesta ja niitä juttuja lueskellessani muistui taas hyvin mieleen miksi olinkaan alkunperin panostanut terveelliseen ruokaan. Tämä oli hyvä herätys omaan syömiseeni. Tästä toivottavasti lisää myös täällä blogin puolella kevään aikana.

Ensikatsaus Chamonix:n

Shoppailun jälkeen olikin hyvä suunnata rinteille sunnuntaina. Valitsimme kohteeksi ehkä hieman yllättäen Chamonix:n. Olimme ajatelleet mennä Annecyn lähellä sijaitsevaan La Clusaz:iin, mutta koska miehet olivat siellä jo yhden päivän viettäneet ja ajomatka sieltä olisi aika pitkä Berniin, päätimme kuitenkin lähteä Chamonix:n. Myös säätiedotus ja webbikamerat näyttivät pelkkää aurinkoa tänne. Tällä kertaa säätiedotus ei myöskään pettänyt, vaan aurinkoa riitti koko päivälle. Bernin keli on viime viikkoina ollut harmaa, joten aurinkoinen päivä tuli enemmän kuin tarpeeseen.

Chamonix koostuu useasta eri laskettelualueesta jotka eivät ole yhteyksissä toisiinsa, joten valitsimme sattumanvaraisesti jonkun. Valinta osui Chamonix:n keskustan vieressä sijaitsevaan Brevent-Flegeren alueeseen. Pysäköintipaikka löytyi helposti suoraan hissin vierestä ja siinä oli jopa tilaa. Yleensä uuteen laskettelukeskukseen saavuttaessa meillä voi mennä jopa tunti aikaa parkkipaikan löytämiseen sekä hissilipun ostamiseen.

Hissikapasiteetti oli suuresta kävijämäärästä huolimatta hyvä, eikä jonoja juuri päässyt muodostumaan. Alueen rinteet olivat haasteelliset pari sinistä rinnettä lukuunottamatta. Myös siniset rinteet olisivat monen muun keskuksen asteikolla punaiset ja punaiset rinteet puolestaan mustia. Irtolunta oli jonkun verran, ja tämä oli päässyt muodostamaan töyssyjä. Laskijoita oli hyvän sään takia riittämiin, ja suurin osa laskuista olikin edessä olevien väistelyä tai takaa tulevien pelkoa.

En kuitenkaan vielä laita tänne mitään sen suurempaa arvostelua alueesta, sillä meitä odottaa vielä puolen viikon loma Chamonix:ssa myöhemmin tässä kuussa. Näppituntuma kuitenkin on mitä osasin aavistaakin: tämä laskettelijoiden mekka on hyvin tunnettu ja sitä myötä myös kävijöitä riittää. Suuntaankin innolla seuraavalla kerralla myös hieman kauemmille alueilla, jotka myös toivottavasti olisivat hiljaisempia.

Edelleen Ranskan edullisempi hintataso houkuttelee: päivälipusta maksoimme täällä 48 EUR, kun se Sveitsissä voi hyvin olla lähes 80 EUR vahvasta frangin kurssista johtuen. Toisaalta, Sveitsissä myös hissit ovat olleet omaa luokkaansa, eikä näin vanhaa hissikalustoa ole ollut vielä missään. Tämä pätee moneen asiaan Sveitsissä: rahalle saa yleensä vastinetta.

Mutta lisää siis Chamonix:sta vielä myöhemmin tänä talvena. Toivottavasti säät olisivat yhtä hienot silloinkin jotta pääsemme nauttimaan hienoista maisemista ja Mont Blanc:n huipusta!

Annecy shoppaillen

Lauantaina suuntasimme Annecy:n kaupunkiin Ranskan puolelle, noin 30 km Genevestä. Olin aikaisemmin kuullut kollegoilta Annecyn olevan mukavan pieni ja idyllinen pieni kaupunki, jossa olisi hyvät shoppailumahdollisuudet. Sveitsin frangin ollessa nyt vahvoilla, on euroalueella shoppailu erityisen houkuttelevaa. Lisäksi tuttavapariskuntamme Baselista oli myös innokkaita lähtemään Annecyyn ja he onnistuivatkin löytämään meille viikonlopuksi todella mukavan ja erittäin vanhan huoneistomajoituksen suoraan keskustasta.

Shoppailu oli siis lauantain agenda minulla ja Nicole:lla aamusta iltaan. Sillä aikaa kun me kiertelimme vaatekauppoja miehet suuntasivat La Clusaz:n rinteisiin. Täytyypä laittaakin erillinen vaatepostaus tännekin jos vain saan aikaiseksi ottaa kuvia. Alennusmyynnit jatkuvat vielä, joten pari hyvää löytöä tuli tehtyä.

Annecy oli muutenkin todella mukavan oloinen kaupunki. Kaikki on sopivasti kävelyetäisyydellä ja kesällä on varmasti mukava nauttia myös järvenrannasta. Keskellä kaupunkia on myös näyttävä linna ja sen vieressä pieni viinibaari. Myös ruoka on tottakai Ranskan puolella todella hyvää, ja mikä parasta, myös huokean hintaista verrattuna Sveitsiin.

Pikareissu Stuttgartiin

Juna on mun uusi auto ja lentokone yhdistettynä. Tai siltä se on ainakin viime viikkoina tuntunut. Junalla matkustaminen on Keski-Euroopassa todella suosittua ja yhteydet ovat myös erittäin hyvät. Junamatkustamisessa on monta hyvää puolta verrattuna automatkustamiseen:

- Vähäpäästöinen
- Turvallinen - autolla matkustamisessa on aina onnettomuusriski olemassa
- Nopea - usein nopeampi kuin auto, junat kulkevat jopa 250 km/h (tai ehkä enemmänkin)
- Tehokas - junassa ei mene työpäivä hukkaan kun samalla voi näpytellä konetta

Junat eivät aina ole halpoja, ja koska minulla on myös työsuhdeauto, ei ajamista voi kokonaan lopettaa. Silti tarkistan aina myös junavaihtoehdon nykyisin.

Stuttgartista ei jäänyt mitään käteen, tämä oli sellainen "saapuminen myöhään hotellille ja lähtö aikaisin aamulla" -reissu. Vaikka näin ollen ehtii tehdä normaalin työpäivän ensin toimistolla eikä öitä poissakaan tule kuin yksi, ovat nämä työreissut kuitenkin kaikkein raskaimpia. Tuntuu kuin olisin tehnyt putkeen töitä jo monta vuorokautta nukkumista lukuunottamatta. Mukavampia ovat aina ne työreissut joissa ehtii illalla käydä syömässä ja vaikkapa jossain kaupungilla tai saunassa. 

Fiiliksiä 10 kk

Kuukausi vierähti jälleen kerran ja meinasi jäädä kuukausipäivitys tekemättä. Tammikuu oli Suomessa yksi nihkeimmistä kuukausista marraskuun lisäksi, eikä se täälläkään suosikkikuukausiin lukeudu. Lunta/räntää/vettä on satanut suurimman osan kuukaudesta, vaikkakin väliin on mahtunut pari todella hienoa päivää. Vuorilla pilvien yläpuolella tätä sadetta pääsee onneksi pakoon.

Suomeen verrattuna lunta on kuitenkin ollut maassa Bernissä melko vähän. Vaikka sitä sataisi koko viikon jää sitä kuitenkin vain pariksi päiväksi maahan. Tämä johtuu korkeista päivälämpötiloista ja maan lämmöstä. Toisaalta sitä ikuista räntää maassa ei myöskään ole täällä, vaan se sulaa heti pois.

Lumisateisen yön jälkeen kaupunki on satumaisen kaunis, puhumattakaan vuorista. Kaamosmasennusta täällä ei helposti saa koska päivisin aurinko nousee täällä sen verran korkealle ettei esim. sisätiloissa tarvitse valoja päivällä.

Olen silti tyytyväinen siihen että tammikuu on ohi ja virallista talvea on jäljellä enää kuukausi. Helmikuussa on paljon mukavia retkiä ja jälleennäkemisiä tiedossa, en malta odottaa!

Plussat ja Miinukset 

+ Laskettelu, laskettelu, laskettelu

- Muu urheilu on täällä jäänyt pahasti paitsioon ja kivan kuntosalin löytäminen on vaikeaa

Sveitsin alennusmyynnit

Kirjoitin aikaisemmin blogissa Sveitsin frangin vahvuudesta ja kuinka sveitsiläiset suuntaavat nyt euromaihin ostoksille.Todennäköisesti tämän ilmiön vastareaktiona alennusmyynnit ovat olleet nyt viimeisten viikkojen ajan parhaimmillaan Sveitsissä. Ruokakaupoissa on hyvin yleistä että ihan päivittäiset elintarvikkeet ovat 20-30 % alennuksessa. Paljon löytyy myös esim. hedelmiä puoleen hintaan. Jos oikein tarkka on, saa varmasti koko ruokakorin täytettyä pelkästään aletuotteilla.

Myös vaatteet ovat nyt todella edullisia, harmittaa vähän kun en ole ehtinyt kauheasti kauppoja kierrellä työmatkojen vuoksi. Nyt viikonloppuna oli kuitenkin aikaa käydä parissa vaatekaupassa, ja löytyihän sieltä heti kolme paria mustia nahkakenkiä (kuvissa näkyvien saappaiden ja nilkkureiden lisäksi löysin myös todella hyvät perus-mustat avokkaat). Italialaista designia puoleen hintaan, todella hyviä löytöjä. Tarjolla olisi ollut myös minun rakastamia Steve Maddenin kenkiä todella huokeaan hintaan, mutta johonkin se raja oli pakko vetää.