Ratikalla Montpellierissä

Loppuviikko tuli vietettyä Montpellierin toimistollamme. Itse kaupungista olen kirjoittanut monta kertaa aikaisemminkin, joten ei siitä sen enempää tällä kertaa.

Otan useimmiten ratikan töihin Montpellierissa ollessani. Yllätyksekseni tämä on erittäin toimiva tapa liikkua tässä kaupungissa, varsinkin kun autoliikennettä voi olla paljon ja tiet ovat kapeita. Raitiovaunut ovat melko uusia (tai ainakin näyttävät ihan uusilta) ja niitä kulkee noin viiden minuutin välein koko päivän ajan. Ranskassa kun ollaan niin lakot ovat arkipäivää, myös tällä kertaa raitiovaunukuskeilla oli jonkinlainen lakko meneillään ja vuoroja oli karsittu pois. Pääasiassa kuitenkin ratikat kulkevat hyvin.

Liput voi ostaa suoraan pysäkiltä, ne maksavat pari euroa ja ohjeet löytyvät myös englanniksi. Ratikkaan astumisen jälkeen lippu vielä leimataan. Ilman lippua matkustamista en suosittele-tarkistajia vilisee reitin varrella ja mahdollisuus jäädä kiinni on suuri.

Julkisilla matkustamisen mielenkiintoisia puolia on ihmisten tarkkaileminen. Varsinkin vieraassa maassa julkisissa saa helposti kuvan siitä millaista keskivertokansalaisen elämä on, tai ehkä tarkemmin ottaen millaisia he ovat.

Huomionarvoisia asioita ranskalaisissa on esim. sätkien kääriminen naisten kesken. En vielä ole onnistunut bongaamaan yhtäkään miestä joka istuisi ratikassa käärimässä sätkää, naisia sen sijaan näin useampia. Tällaista ei ikinä tapahtuisi Sveitsissä, enkä ole tähän juuri Suomessakaan törmännyt. Ranskassa kyseessä ei edes ole vain nuoret, vaan myös vanhemmat hyvin pukeutuneet naiset harrastavat tätä. Ylesisesti ottaen tupakointi on Montpellierissä todella yleistä, tuntuu että kaikki omistavat oman pienen sähkötupakan.

Toinen huomio on ranskalaisten terveys. Tiedän että aamuratikassa ihmiset eivät ehkä ole parhaimmillaan, mutta olen reagoinut ranskalaisten väsymykseen, huonoon ihoon ja ärtyneisyyteen. Ehkä tämä ei poikkea niin paljon suomalaisista aamuratikassa, mutta kun yleisesti ottaen ajatellaan että ranskalaiset ovat niin tervettä ja hyvännäköistä kansaa, niin tämä pisti erityisesti silmään. Uskon kyllä että ainaisella sokerin syömisellä (useat jälkiruuat päivässä eivät ole harvinaisia), viinin juomisella (yleensä pariskunta jakaa viinipullon illallaisella myös arkisin) ja patongin mussuttamisella on vaikutuksena. Ranskalainen ruokavalio on illalliseen asti hyvin pitkälti pelkkää leipää: croissantteja tai patonkia aamupalaksi, voileipä lounaaksi ja siinä välissä jotain makeaa. Ei ihme jos energiatasot eivät ole missä pitäisi.

Nämä nyt olivat ehkä pientä yleistämistä ja minun huomioita Ranskassa matkustamisesta.

Laskettelua pilvien yläpuolella Mürrenissä

Aikaerosta ei ehtinyt tällä kertaa sen pidempään palautua. Lähdimme suoraan juna-asemalta tutustumaan HR Gigerin museoon Gruyeressä ja sen jälkeen vielä kaupungille syömään. Gigerin museo oli ihan mielenkiintoinen, varsinkin jos tykkää Alien-leffoista. Museon vieressä on myös tunnelmallinen Giger-tyyliin sisustettu baari. Siellä ei saanut kuvata, joten en tee siitä mitään erillistä juttua.

Sunnuntaina suuntasimme jälleen laskettelemaan, tällä kertaa Jungfraun alueella sijaitsevaan Mürreniin. Mürren on erityisen tunnettu sen huipulla, eli Schilthornissa, sijaitsevasta James Bond maailmasta. Ajatuksena oli käydä katsastamassa tämä myös tällä reissulla, mutta missasimme aina sinne vievän gondolin joka kulki vain puolen tunnin välein, emmekä jaksaneet jäädä odottelemaan sitä. Se jäi siis seuraavaan kertaan.

Muuten Mürrenin alue on melko pieni Alppi-standardeissa ja yksi päivä riittää hyvin täällä. Pilvisestä säästä johtuen laskimme lähes koko päivän ylärinteillä jossa aurinko paistoi ja maisemat olivat hienot. Kuvissakin näkyy tämä "Swiss Skyline"-eli huiput Eiger, Mönch ja Jungfrau, jotka kaikki ovat noin 4000 m.

Päivän päätteeksi voi vielä käydä Mürrenin kylässä vetämässä glühweinit. Mürrenissä on paljon hotellejakin, mutta koska sinne pääsee pelkästään gondolilla, en itse haluasisi yöpyä siellä. Voisi vielä iskeä pakokauhu.

Reissun jälkeen iskikin sitten norovirus. Vaikka aivan kauheasta taudista onkin kyse, on se onneksi nopeasti ohi. Huomenna onkin jo seuraava matka tiedossa, joten parempi olisikin tervehtyä siihen mennessä.

Vinkkejä turvatarkastukseen

Kohta koittaa jälleen pitkä kotimatka. Onneksi en oikein näin lyhyillä matkoilla ehdi tottua aikaeroon, vaan heräsin tänäänkin jo neljältä aamuyöllä. Helpottaa mukavasti aikaerosta toipumisessa kotiin palatessa.

Yksi oleellisista asioista lentomatkustamisessa on sujuva siirtyminen lentokentällä.Tähän auttaa tietenkin business-luokassa matkustaminen tai lentoyhtiöiden jäsenyyskorttien korkeammat luokat. Useimmilla matkustajilla näitä vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole käytössä (ei myöskään minulla runsaasta matkustamisesta huolimatta).

Luin joskus jo vuosia sitten artikkelin johon oli koottu vinkkejä nopeaan turvatarkastukseen. Olen siitä lähtien muistellut tuota artikkelia usein turvatarkastusjonoa valitessani. Se on osoittautunut erittäin paikkansapitäväksi ja ajattelin siksi että vinkkejä voisi olla kiva jakaa teillekin.

Usein kentällä on siis monta turvatarkastusjonoa joiden välillä valita. Oikean jonon valitseminen on joskus haastavaa, mutta tarkastelemalla muita jonossa olevia ihmisiä voi päästä huomattavasti nopeammin tästä ohi. Vältä siis viimeiseen asti jonoja joissa on lapsia (etenkin lastenvaunuja), vanhuksia tai turisteilta näyttäviä ihmisiä. Näillä yleensä menee aikaa turvatarkastuksessa kun tavaroita ei ole laitettu valmiiksi turvatarkastusta ajatellen. Valitse mieluiten jono jossa on pelkästään miehiä (he ovat usein paljon organisoituneempia kuin naiset), mieluiten aasialaisia business miehiä. Voin kokemuksesta sanoa että auttaa sujuvampaan liikkumiseen kentällä!

Laita mieluiten jo kotona valmiiksi tavarat niin että ne on kätevä ottaa esille jonossa. Kaikki nesteet pakataan pieneen minigrip pussiin, jonka voi laittaa vaikka käsilaukkuun josta se on helppo poimia esiin. Läppäri ja iPad kannattaa laittaa samaan paikkaan josta ne on nopea poimia esille. Isot korut, vyöt, huivit ym. voi pakata pois jo ennen turvatarkastusta ja laittaa päälle vasta sen jälkeen. Matkaliput kannattaa aina pitää käden ulottuvilla, vaikkapa käsilaukussa jossain tietyssä taskussa.

Bon voyage!

Se toinen Ateena

En ole koskaan käynyt Kreikan Ateenassa, mutta nyt päädyin kuitenkin työn takia Georgian Ateenaan jenkkeihin. Koska en ole koskaan käynyt "oikeassa" Ateenassa, on tätä pientä Atlantan lähistöllä sijaitsevaa jenkkien Ateenaa vaikea verrata Kreikan Ateenaan, mutta uskon kuitenkin että yhtäläisyyksiä ei kovin montaa ole.

Athens sijaitsee todellakin noin 1-2 tunnin ajomatkan päässä Georgian pääkaupungista Atlantasta itään. Saavuin tänne eilen illalla myöhään, noin 20 tunnin matkustelun jälkeen. Voin sanoa että Atlantan iltaruuhkassa ajaminen ei ollut mitenkään mukavaa kun olin noussut ylös viideltä aamulla ja reissannut koko päivän. Kello oli vuokra-autoon hypätessäni jo noin 2 yöllä omaa aikaa. Jos olet joskus ajanut jenkkien suurempien kaupunkien lähistöllä ruuhka-aikaan, tiedät mistä puhun. Tässä liikenteessä on oltava tarkkana koko ajan. Kaistoja on yleensä vähintään kuusi ja autoja risteilee edessä ja takana. Oli siinä matkan varrella tietenkin pari kolariakin. Onneksi työmatkoilla on aina se mahdollisuus että voi jäädä matkalla hotelliin jos ei jaksa perille asti, meillä on tehty hyvin selväksi että turvallisuus tulee ennen kaikkea.

Kiertelemme täällä Georgiassa kahden kollegani kanssa kolme päivää. Vapaa-aikaa jää ihan mukavasti tapaamisten välissä, ja ehdimme tänään hieman kiertelemään sekä outletissa että kaupungilla. Athens on noin 100 000 asukkaan pikkukaupunki, jota leimaa vahvasti vieressä sijaitseva University of Georgia. Tämä tarkoittaa että kaupungista löytyy todella paljon baareja ja pubeja, mutta myös pikkukauppoja ja kulttuuria. Kaupungin downtown on kuitenkin päivässä nähty, ja olenkin ihan tyytyväinen että visiitti on melko lyhyt. 

White arena - LAAX, Falera ja Flims

Lauantai-aamuna lähdettiin ajamaan kohti Itä-Sveitsissä sijaitsevaa Laax:in laskettelukeskusta. Alunperin meillä oli tarkoituksena lähteä jo perjantai-aamuna, mutta rajujen lumisateiden takia siirsimme matkaa lauantaiksi. Laax oli jäänyt mieleeni pyörimään sen jälkeen kun sveitsiläinen ystäväni kehui sitä erityisen kauniiksi paikaksi.

Meillä on täällä tällä hetkellä vieras Suomesta jonka kanssa olemme usein käyneet myös Lapissa laskemassa. Oli siis hienoa saada kunnon aurinkoiset kelit ensimmäisille alppilaskuille. Laaxin lisäksi alueella pääsee laskemaan myös Faleran ja Flimsin rinteitä ja alueet ovat kätevästi yhteydessä toisiinsa. Alueella on yhteensä 235 km laskettavia rinteitä aina sinisistä mustiin. Alueen korkein huippu on noin 3000 metrissä, ja suuri osa rinteistä on puurajan alapuolella. Pidin erityisesti tästä, koska se myös tarkoitti että tuuli ei päässyt samalla tavalla vaivaamaan kuin paljailla rinteillä. Puitten välissä seikkailu on myös hauskaa, etenkin nyt kun lunta oli satanut n. 60 cm edellisen vuorokauden aikana.

Majoituimme mukavaan huoneistoon, jossa oli oma keittiö ja takka. Skibussi kulki läheltä ja vei lähimmälle hissiasemalle parissa minuutissa. Omassa asunnossa oli jälleen mukava rentoutua ja laittaa juustofonduepata porisemaan pitkän laskupäivän jälkeen.

Laax on myös lumilautailijoiden suosiossa, ja täällä on hyvä afterski meininki. Kävimme lauantai-iltana hieman kaupungissa seikkailemassa, ja etenkin Rock Resortin ja Riders Palacen vieressä vaikutti olevan paljon nuorisoa bilettämässä. Onhan Laaxissa myös maailman suurin halfpipe.

Tänne on myös viime aikoina panostettu paljon majoitustarjontaan ja myös uusia moderempia alueita on rakennettu perinteisten alppimajojen viereen. Aluetta kutsutaan nimellä White Arena koska täällä sataa poikkeuksellisen paljon lunta ja puurajan yläpuolella olevat rinteet ovat levittäytyneet valkoiselle alueelle jossa tuntuu kuin lasku jatkuisi loputtomiin.

Olosuhteet olivat tietenkin nyt huipussaan runsaiden lumisateiden ja aurinkoisen kelin takia, mutta silti, tämä paikka menee Top 3 kärkeen parhaista laskupaikoista jossa olen käynyt.

Laax - Plussat ja Miinukset

+ Lumivarma
+ Suurin osa rinteistä auringon puolella
+ Iso alue, jonka rinteet ovat yhteyksissä toisiinsa
+ Kaunis luonto
+ Kivoja ravintoloita ja yöelämää
+ Hyviä rinneravintoloita (mm. paikan päällä savustettuja ribsejä!)
+ Hyvä hissikapasiteetti

- Kallis (hissilippu 74 CHF/päivä)

Frangin arvo

Eilen Sveitsin keskuspankki SNB poisti kolme vuotta voimassa olleen valuuttakaton frangilta, joka oli 1,20 frangia per euro. Frangi vahvistui saman tein, ja on tällä hetkellä liki samanarvoinen kuin euro. Sveitsin pörssi on tästä muutoksesta johtuen sukeltanut ja SMI-yleisindeksi jatkaa edelleen laskuaan.

En ole mikään talousguru, joten minulle kaikki tämä on vähän hepreaa. Sen verran kuitenkin ymmärrän että tällä muutoksella on melkoisia vaikutuksia omaan elämään ja käytökseen jatkossa:

- Suomen tilillä olevilla euroillani saan tällä hetkellä ostettua 20 % vähemmän Sveitsissä
- Omalla palkallani ostaa nyt 20 % enemmän euromaista
- Shoppailu Saksassa, Ranskassa ja Italiassa tulee lisääntymään-ruuhkia odotettavissa tullissa
- Lomailu muissa euromaissa tulee lisääntymään
- Oma palkkani nousi juuri euroon nähden 20 %, ja koko liiketoimintamme nähdään täällä huomattavasti kalliimpana kuin aikaisemmin - palkankorotuksia ei ehkä ole luvassa ihan vähään aikaan

Että sellaista talousasiaa tänään. En ole ikinä aikaisemmin seurannut valuttakursseja yhtä tarkasti kuin eilen illalla!

Aurinkoa ja hurjia bileitä

Nyt on Aruban matka ohi ja istun lentokentällä odottamassa paluulentoa. Matka kotiin kestää n. 20 tuntia. Voi kun joku olisi jo keksinyt laitteen jolla voisi siirtää itsensä sekunnissa paikasta toiseen. Pitkä lentomatka ei juuri nyt kauheasti nappaisi.

Matka oli erittäin antoisa ja onnistunut. Ihmiset ovat hyvällä tuulella kun pääsevät pakkasta pakoon lämpöön ja aurinkoon. Oleskelimme jonkun verran rannalla ja illalliset olivat joka päivä hiekalla. Olipa kerrankin miellyttävä osallistua illallisiin pitkien kokouspäivien jälkeen. Auringonlasku oli aivan upea, niin kuin aina.

Yhtenä iltana otimme kuvassa näkyvän bilebussin jolla kierrettiin eri baareja. Meno bussissa yltyi melko hurjaksi kun musiikkia soitettiin kovalla volyymillä ja jokaisessa baarissa tarjottiin shotteja. Hurjimmat bileet joihin olen vähään aikaan osallistunut.

Aruba oli hieno kokemus, mutta en ehkä kuitenkaan tulisi tänne lomalle. En ehtinyt saarta sen kummemmin kiertelemään, mutta tiedän että ainakin minulla voisi olla ongelmia keksiä tekemistä täällä pidemmäksi aikaa. Saari on melko tasainen ja kuiva, joten aktiviteetit keskittyvät rantaan. Oranjestadissa on jonkun verran shoppailtavaa, ja saarella on myös majakka ja luola joihin voi tutustua. Mutta olisihan sitä aina pariksi päiväksi voinut jäädä rannalle lepäämään..