Kirjasuositus uranaisille

Sain tämän kirjan lahjaksi kollegaltani jokin aika sitten. Olimme keskustelleet naisten vaikeuksista edetä uralla ja miten naiset itse toimivat tuhoakseen oman uransa. Hän muisti että oli joskus lukenut kyseisen kirjan ja kehui sitä minulle. Olen itse miettinyt paljon naisten ja miesten erilaista käyttäytymistä työpaikalla, kuitenkaan perehtymättä asiaan kirjallisuuden kautta, joten lahja oli todella mieluinen.

Aikaa lukemiseen on aika rajatusti nykyään, joten en ole vielä päässyt ihan loppuun asti tässä kirjassa. Se on kuitenkin jo nyt tarjonnut todella monta hyödyllistä vinkkiä ja esimerkkiä. Tunnistan oman käyttäytymiseni monessa kohtaa, mutta tunnistan myös kollegoiden ja ex-kollegoiden tekemiä virheitä. Aika moni meistä työssä käyvistä naisista kuitenkin haluaisi, ellei suoranaisesti edetä uralla, niin ainakin saada arvostusta työpaikalla. Tämä kirja tarjoaa monia vinkkejä siihen.

Kokosin tähän alle muutamia otteita kirjasta, jospa vaikka joku teistä innostuisi ostamaan kirjan itselleen. Minulla se on myös lainattavana, kunhan olen sen ensin saanut itse luettua loppuun. Nämä ovat vain muutamisa esimerkkejä, näitä on yhteensä kirjassa 133-siis 133 tiedostamatonta virhettä työelämässä. Kirjan punainen lanka on miten irtautua "kiltti tyttö"-roolista työpaikalla ja kasvaa aikuiseksi naiseksi.

Believing in the Myth of Work-Life Balance
"The new language around it is work-life integration."
"Multitasking makes us less effective and actually has long-term deleterious effects on the brain."
"Strive to be fully present wherever you are."
"Send guilt on a trip. It serves absolutely no purpose in your life."

Minimizing Your Work or Position
"What do you do?" "Oh, I just manage a legal office" or "I kind of run the information technology group"

Coaching Tips
- When you are invited to sit at the table, sit at the table!
- If there aren't enough chairs at the table to accommodate everyone, pull one up and squeeze it in.
- When given a choice of seats, sit next to the most powerful person in the room. Their power will cascade over to you.

Staying in Your Safety Zone
"Women tend to remain in positions too long for fear of getting in over their heads."
"Unless a woman is 100 percent confident that she meets all the expectations for the job, she won't consider throwing her hat in the ring."

Helping
"If you're working harder than everyone else on your team or task force, you're being used."
"If you are busy doing, you don't have time to provide the vision, guidance, technical support, and oversight required of a leader."
"Rather than offering to do the work of another, offer to teach him or her how to do it."

Reluctance to Negotiate
"The men felt they were entitled to even more than what their colleagues had been offered at the other company, whereas the women felt it would be fair to get equal to what their colleagues received."

Sunnuntaivaellukset Stockhornin maisemissa

Edellisen päivän bbq-juhlan väsymys oli syypää meidän hyvin myöhäiseen sunnuntaipäivän herätykseen. Yleensä heräilen myös viikonloppuna melko aikaisin, mutta edellisen jenkkireissun jälkeen en ole kunnolla toipunut aikaerosta, ja aamut ovat olleet koko viikon ajan vaikeita. Eilen olimme juhlissa myöhään, ja niinpä väsymys oli todella suuri aamulla.

Päätimme joka tapauksessa lähteä vuoristoon suunnitelmien mukaan. Bernissä on nyt todella lämmin, ja lämpötila hipoo 30 astetta. Siksi halusimme lähteä jonnekin korkeammalle, jossa ilma olisi vähän viileämpää. Suuntasimme Stockhorniin, joka sijaitsee n. puolen tunnin matkan päässä Bernistä. Täällä on paljon erilaisia vaellusreittejä jotka kiertävät kahta vuoristojärveä. Maisemat ovat hienoimpia joita olen täällä nähnyt.

Päädyimme vielä ystäväni kanssa kävelemään alas takaisin laaksoon, kun hissimies kehui reitin olevan hieno illalla kun lehmät ovat laiduntamassa. Olihan se hieno laskeutuminen takaisin laaksoon, mutta nyt jalat ovat todella poikki. Korkeuseroa laaksoon tuli n. 1000 m, ja tämä siis parin tunnin vaelluksen jälkeen. 

Perjantaina Bernissä

Ihana viikonlopun vietto voi jälleen alkaa. Perjantaina töiden jälkeen migreenikohtauksesta toivuttuani lähdimme ulos syömään ja kiertelemään kaupungille. Tulipa kokeiltua myös uutta ravintolaa, Brasserie 11:a,  meidän lähikulmilla, joka osoittautui todella hyväksi.

Bernissä on mukava seikkailla pikkukujilla tai kävellä joenvartta pitkin. Vaikka olen asunut täällä jo yli vuoden, olen tällä viikolla jo kahdesti löytänyt uusia paikkoja ja lenkkeilypolkuja aivan kotikulmilta. Nyt kesäaikaan terasseja on joka kulmalla, ja mielenkiintoisimmat paikat löytyvät tottakai vähän vanhan kaupungin ulkopuolelta. Kävelimme tällä kertaa joen vartta vähän kauemmaksi, ja sieltä löytyi mukava terassi jossa olisi ollut tarjolla hyvännäköistä turkkilaista ruokaa. Ehkä tänne sitten syömään joku päivä.

Pikavisiitillä Dublinissa

Viikko alkoi pikamatkalla Dubliniin. Onneksi Sveitsistä on hyvät lentoyhteydet myös tänne, joten parin tunnin suora lento pelkästään yhtä kokousta varten on mahdollista. Olen monesti miettinyt Euroopassa matkustaessani kuinka paljon vaivaa ja aikaa saisinkaan nähdä jos matkustaisin Helsingistä.

Saavuin myöhään illalla Dubliniin, josta siirryin suoraan lentokenttähotelliin. Siitä aamulla taksiin ja asiakastapaamiseen, josta jälleen puolilta päivin takaisin kentälle odottamaan lentoa. Irlannista ei juuri jäänyt muuta käteen kuin muutama havainto:

- Aer Linguksen hinnat koneessa ovat todella halvat, taidan tehdä suurimmat ostokset ikinä koneen Tax Free:stä paluulennolla. Sanoisin että hinnat esim. kosmetiikalle ovat noin puolet normaaleista hinnoista

- Irlantilaiset ovat flunssaista kansaa. Kaikilla on jonkinlainen yskä tai nuha. Minusta on suorastaan tullut pöpökammoinen tällä reissulla

- Irlantilaisten puheesta on vaikea saada selvää, vaikka englannintaitoni on lähes sujuvaa, saan kuitenkin keskittyä jotta ymmärtäisin mitä täällä sanotaan

- Onneksi peruimme autonvuokran ja liikuimme taksilla, täällä kun ajetaan vasemmalla puolella tietä. Olen kyllä ajanut vasemmalla puolella, mutta siitä on jo aikaa, ja varsinkin liikenneympyröissä väärään suuntaan ajaminen olisi ollut haastavaa

Loppuviikko kuluukin mukavasti kotona Bernissä. Vaikka pidän todella paljon matkustelusta, on näitä lentokenttiä tullut nähtyä vähän liikaa viime aikoina. 

Päiväreissu Vevey:hin

Lauantaina kotiin tullessani täällä odotti sukulaisvieraita, kun Iston sisko miehensä kanssa olivat tulleet viikonloppureissulle Berniin. He eivät ole aikaisemmin käyneet täällä, joten halusimme Bernin kaupungin lisäksi näyttää myös vähän muuta maisemaa. Päätimme siis lauantaina iltapäivällä suunnata kohti Vevey:tä Geneve-järven rannalla, jota Iston työkaverit olivat suositelleet. Täällä piti olla mikroilmasto, ja auringon piti paistaa lähes aina. Ja kyllähän se aurinko mukavasti paistoikin, ja pääsimme nauttimaan terassilla istuskelusta ja Geneve-järven maisemasta.

Vevey:ssä sattui myös olemaan jonkinlainen rock-festivaali jota seurasimme jonkin aikaa. Täällä sijaitsee myös ruokamuseo, jossa emme tällä kertaa käyneet. Viinistä kiinnostuneille lähistöllä sijaitsee suuret viinialueet, joita voi kierrellä vaikkapa viinijunassa. Viinijunaan emme tällä kertaa menneet, mutta kävimme kuitenkin viinibaarissa maistelemassa viinejä ja ostamassa pari mieluista pulloa mukaan kotiin.

Sunnuntaina kävimme vielä Luzernissa lounaalla. Matkan varrella on hienot alppimaisemat, jotka valitettavasti tällä kertaa olivat hieman pilvien peitossa. Tänne on niin mahtavaa saada vierailijoita, ne ovat ehdottomasti ulkomailla asumisen parhaita puolia!

Juoksukisa Portlandissa

Yhdysvaltojen reissu koostui pitkistä päivistä toimistolla ja illallisista työkavereitten kanssa. Matka oli yksi tehokkaimipia työmatkoja ikinä, on se kummallista kuinka paljon saakaan aikaan kun ihmisten kanssa tapaa kasvotusten. Yleensä asioin samojen ihmisten kanssa puhelinkokousten avulla monta kertaa viikossa.

Torstaina Portlandissa järjestettiin juoksukisa, johon osallistui pieni ryhmä myös meidän yrityksestä. Matka oli vain 5 km, joten tiesin että jaksan juosta sen hyvin ilman mitään harjoittelua. Sitä ei nimittäin ole viime aikoina tullut hirveästi tehtyä.

Lähtö oli varsin mielenkiintoinen. Minä tulin paikalle ajoissa, koska ajattelin että pysäköintipaikkaa voisi olla vaikea löytää ihmismassan joukosta. Niin se ainakin Suomen juoksukisoissa yleensä on. No, sain auton hyvin parkkiin ja lähdin etsimään lähtöpaikkaa. Kiertelin alueella jossa juoksukisan piti olla parin muun ihmisen kanssa, eikä lähtöpaikkaa löytynyt millään. Lopulta löytyi kuitenkin yksi järjestysmies joka sanoi olevansa ajanottaja ja että lähtö tapahtuisi siitä. Siis hiekkaan vedetyn viivan takaa. Siinä odottelimme sitten minä, yksi toinen juoksija ja hänen miehensä sekä yksi järjestäjä. Kun juoksukisan piti alkaa muita ei edelleenkään näkynyt. Ei edes kollegoitani. Noin 10 minuuttia myöhässä loppuporukka kuitenkin ilmaantui, he olivat osallistuneet johonkin etukäteistapahtumaan, josta en ollut tietoinen. Meitä oli yhteensä n. 100 osallistujaa lopulta, aika erilainen tapahtuma siis kuin esim. Bernin GP tuhansine osallistujineen.

Kisan jälkeen menimme vielä kollegani luokse juomaan ja syömään. Oli hauska nähdä millainen koti ihmisillä on täällä, ja kyllähän se hyvin vastasi sitä kuvaa jenkkikodista mitä minulla oli. 

Kesä Bernissä

Matkustamisen parhaimpiin puoliin kuuluu oman kotikaupungin ja kodin arvostaminen entistä enemmän. Olen ikionnellinen kun pääsen omaan kotiin, laittamaan sellaista ruokaa kuin juuri minä tykkään syödä, nauttia Bernin kesästä, Iston seurasta ja olla tekemättä yhtään töitä. Tämä kesä on alkanut hienoilla keleillä Keski-Euroopassa, ja Bernissäkin on riittänyt hellepäiviä jo toistakymmentä. Iltaisin sadekuurot ja ukkoskelit virkistävät ilmaa.

Bernin kesään kuuluu lukuisat terassit vanhassa kaupungissa, Aare-joen rannalla istuskelua ja rohkeimmille siinä uimista ja Märzili-uima-altailla hengailua. Kelin ollessa liian kuuma paetaan vuorille hakemaan vilvoitusta.

Krakova: shoppailua, ravintoloita ja turisteja

Viikonloppu kului Krakovassa mukavasti, ja olisimme viihtyneet pidempäänkin. Vanha kaupunki on itsessään pieni mutta idyllinen, ja siinä on mukava seikkailla ja viettää päivää pikkuputiikeissa shoppaillen tai kahviloissa istuskellen. Krakovan ostosmahdollisuudet olivat minulle yllätys, en ollut tiennyt mikä shoppailuparatiisi tämä on. Kaupungin pikkukaupoissa on laatuvaatteita edullisesti, usein paikallisesti tuotettuja. Lisäksi rautatieaseman luona on iso ostoskeskus, josta löytyy kaikki tutut merkit edulliseen hintaan.

Kävimme myös tutustumassa Krakovan linnankukkulaan, mutta linnan sisään emme tällä kertaa menneet. Myös ulkopuolelta linna on hieno ja kukkulalta on hienot näkymät joelle. Muita varsinaisia turistinähtävyyksiä emme tällä kertaa kiertäneet, näkemättä jäi esim. Schindlerin tehdas ja Auschwitz, joka sijaitsee noin tunnin bussimatkan päässä Krakovasta. Olisin itse kiinnostunut näistä, ja uskon että tulen tänne vielä uudestaan historialliselle lomamatkalle.

Sää suosi meitä koko viikonlopun, launtaina oli jopa hieman liian kuuma kun lämpötilamittari kapusi yli 30 asteen. Olimme valinneet hotelliksi huoneistotyyppisen majoituksen nimeltään Bracka 6, tätä voin lämpimästi suositella. Sijainti oli erinomainen vanhan kaupungin keskustassa ja asunnot oli hienosti sisustettu.

Kävimme myös illalla syömässä juutalaiskorttelissa, tosin emme sieltä onnistuneet valitsemaan hyvää ravintolaa. Vaikka moni tätä korttelia kehuukin, ei se mielestäni ollut yhtä kiva kuin vanha kaupunki. Turistimäärä Krakovassa yllätti, paikalliset sanoivat että täällä vierailee yli 9 miljoonaa turistia vuodessa. Se on todella paljon tämän kokoiselle kaupungille. Kadut ja ravintolat täyttyivätkin iltasella nopeasti, ja moneen paikkaan vaadittiin pöytävaraus.

Krakova oli kaikenkaikkiaan todella hieno, parasta täällä oli edullinen hintataso, hyvä ruoka, kivat kahvilat ja terassit sekä ostosmahdollisuudet. Historia täällä on kiehtova, ja siihenkin kannattaa ehdottomasti tutustua vierailun aikana.