tiistai 28. helmikuuta 2017

Crans-Montana ja ensimmäiset maailmancupin osakilpailut














Edellinen viikonloppu meni Valais:n kantonissa Etelä-Sveitsissä sijaitsevan Crans-Montanan aurinkoisilla rinteillä. Tarkoitus oli alunperin pitää perjantai lomaa ja lähteä matkaan heti aamusta, mutta lumisateen vuoksi päätin perua loman ja lähdimmekin sitten vasta iltaisella ajamaan. Crans-Montana on noin kahden tunnin ajomatkan päässä Bernistä. Mukaan lähtivät tällä kertaa meillä vieraileva Iston serkku, sekä ystäväni Nathalie Bernistä.

Vuokrasimme airbnb:n kautta keskustan lähettyvillä sijaitsevan huoneiston. Tämä oli aika peruskuntoa oleva asunto, mutta täynnä mielenkiintoisia esineitä ja joulukoristeita (!). Olen jo aikaisemmin kirjoittanut airbnb majoituksista ja kuinka yleensä suosimme niitä matkaillessa, ei ole vieläkään tullut vastaan yhtään huonoa majoitusta meidän reissuilla.

Crans-Montanassa paistoi aurinko sekä lauantaina että sunnuntaina. Minulla oli aurinkorasvaa pelkästään nenänpäässä, joten hieman punakat olivat kasvot parin päivän paistattelun jälkeen. Nyt alkoi jo tuntumaan siltä että saisi aurinko riittää ja olisi kiva jos välillä tulisi kunnolla lunta. Rinteissä lumen puute alkaa jo näkymään, vaikka Crans-Montanassa pääseekin hiihtämään 3000 m:n korkeudessa. Hieman huolestuttaa millainen on lumitilanne ensi viikonloppuna Courmayeurissa, joka yltää vain 2200 metriin, tai parin viikon päästä Saalbachissa joka on vielä matalampi.

Crans-Montanassa sattui olemaan naisten alppihiihdon maailmancupin osakilpailut samana viikonloppuna. Tästä johtuen keskuksessa oli ehkä normaalia enemmän ihmisiä, mutta rinnealueen ollessa melko laaja, pääsimme myös hiihtämään ruuhkattomia rinteitä. Kävimme myös katsomassa kisoja, mutta emme tällä kertaa saaneet aitiopaikkoja, vaan päädyimme tutkailemaan kisoja takarivistä. Pojat olivat tyytyväisiä kun olivat nähneet Lindsey Vonn:n ja saaneet hänestä kuvankin.

Crans-Montana - Plussat ja Miinukset

+ Hienot näköalat yläasemalta jäätikön yli
+ Useita hissejä Crans-Montanan kylältä

- Kylä tuntui pieneltä ja hajanaiselta. Osittain todella rumia rakennuksia seassa.


maanantai 27. helmikuuta 2017

Montpellierin kevät











Katselin kalenterista että siitä on  jo lähes vuosi sitten kun kävin edellisen kerran Montpellierissä. Oli siis jo aikakin lähteä käymään tässä useasti kehumassani Etelä-Ranskalaisessa kaupungissa. Menomatkan pääsin onneksi kulkemaan kollegan kyydissä, takaisinpäin putputin sitten junalla. Junamatka kestää yhteensä lähes 9 tuntia kahdella vaihdolla, ja ranskalaisilla junilla kesto on usein vielä pidempi.

Perillä Montpellierissä meitä odotti lukematon määrä kokouksia. Päivät venyivät pitkiksi, mutta pääsimme kuitenkin iltaisin nauttimaan Montpellierin uskomattoman hyvästä ravintolatarjonnasta. Tällä kertaa tuli testattua Les Bains sekä Thym & Romarin. Molemmat olivat todella hyviä ja tunnelmallisia.

Montpellierin kevät on ainakin kuukauden edellä Bernin kevättä. Bernissä meillä ei vielä näy kukkia, eikä ruoho vielä kasva. Montpellierin ilmassa leijui ihana vastaleikatun ruohon tuoksu ja kirsikkapuut kukkivat. On ihanaa ajatella että pian myös meillä saadaan nauttia keväästä ja lämpimistä päivistä. 

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Joskus vaan on näitä...laiskotteluviikonloppuja









Kauniit kelit jatkuivat koko viikonlopun, mutta emme silti jaksaneet lähteä laskemaan. Joskus keho vain kaipaa enemmän lepoa kuin mitään muuta. Pääsin just toteamaan täällä kuinka emme käy useinkaan keskustassa syömässä, mutta tällä viikolla tuli vielä mentyä toistamiseen kokeilemaan uutta ravintolaa vanhassa kaupungissa. Tällä kertaa vuorossa oli uusi Berniin avattu Sushi Dai -ravintola, joka on perinteinen sushibaari josta annokset otetaan liukuhihnalta. Lopuksi lasketaan lautasten määrä  ja maksetaan sen mukaan kuinka paljon tuli syötyä. Edullisimmat annokset olivat 5 CHF (pari makia) ja kalleimmat 18 CHF (esim. sashimit). Sushi Dai pääsee ehdottomasti jatkoon selkeästi parhaimpana suhipaikkana, jossa olemme Sveitsissä käyneet.

Sushin jälkeen kävimme vielä baarissa unkarilaisten ystäviemme kanssa. Emme olleet nähneet heitä sitten kesän, niin se aika vain jotenkin menee nopeasti ja pian on puoli vuotta kulunut ilman varsinaista yhteydenpitoa. Olin jo ajattelut että he olisivat palanneet takaisin Budapestiin, kun siitä oli viimeksi puhetta. Tuli jotenkin kauhean kotoisa olo istua ja jutella (saksaa!) heidän kanssaan. He ovat pitkäaikaisimpia ystäviämme täällä Bernissä, ja oli kiva kuulla, että he suunnittelevat jäävänsä tänne vielä vuodeksi.

Sunnuntaina suuntasimme rauhalliselle kävelylle lähikylään. Aina ei jaksa kävellä joenvartta Bernissä, joten päätimme ottaa auton alle ja katsoa mihin päädymme. Kävelyreitiltä löytyi valtavia kaadettuja puita, seuranhaluinen kissa ja upeat vuoristomaisemat.

Siinäpä tämän viikonlopun kohokohdat. Nyt energisenä uuteen viikkoon!




lauantai 18. helmikuuta 2017

Vapaapäivä Leysinissä










Aurinko on viime aikoina hellinyt meitä ja siksi päätin ottaa vapaapäivän jotta pääsisimme keskellä viikkoa laskettelemaan ruuhkattomiin rinteisiin. Näinä viikkoina myös kouluilla on talvilomaa, joten aivan ruuhkattomia rinteet eivät kuitenkaan olleet, vaan hiihtokoululaisia riitti todella  paljon.

Päätimme lähteä kokeilemaan Sveitsin ranskankielisellä alueella sijaitsevaa Leysinin keskustaa, johon olimme jo kauden alussa ostaneet puoleen hintaan hissiliput. Leysiniin ajaa Bernistä noin tunti 20 minuuttia, joten ihan päiväreissun päässä sijaitseva kohde siis. Leysin ei ole mikään kovin tunnettu keskus, tai iso, mutta kyllä siinä pariksi päiväksi riittää laskettavaa.

Maisemaltaan Leysin oli hieman erilainen kuin Bernin alpit, ja luonto oli jotenkin lähempänä. Lounasaikaan rinteissä oli todella hiljaista, ja koska hissejä oli ripoteltu kauas toisistaan, hiljaisuus oli käsin kosketeltavaa. Vähän niin kuin Suomen Lapissa.

Tällä reissulla voi myös todeta loskakauden alkaneen. Aurinko paahtoi siniseltä taivaalta, ja oli osittain jo sulattanut lunta niin paljon ettei rinteitä voitu pitää enää auki. Iltapäivästä lämpötila oli jo yli 12 astetta, ja terassilla pärjäsi hyvin ilman takkia. Onneksi ensi viikolle on luvattu hieman lisää lunta, sillä laskureissuja on vielä monta edessä.

Oikein mukava keskiviikko, vaikka loppupäivästä olikin hieman flunssainen olo. Illalla otettu lämmin kylpy ei auttanut, vaan seuraavat päivät menivätkin flunssan kourissa.

Leysin - Plussat ja Miinukset

+ Helposti hahmotettavissa, rinnekartalle ei tarvetta
+ Mukavia italiantyylisiä rinneravintoloita
+ Hiljaisuus
+ Edullinen pysäköinti
+ Hienot maisemat

- Hissit osittain vanhoja, mutta toimivia
- Pienehkö alue, päiväreissulle sopiva kohde


keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Momentissa herkuttelemassa





Päätin ottaa keskiviikon vapaaksi töistä tällä viikolla, jotta pääsisimme laskettelemaan ja nauttimaan aurinkoisista keleistä. Tästä johtuen tiistai tuntui vähän niin kuin perjantailta, ja päätimme sen vuoksi lähteä ulos syömään Bernin keskustaan. Keskustassa on tullut enää vain harvoin käytyä syömässä. Oikeastaan on tullut harvoin käytyä enää missään syömässä ulkona (paitsi lounasta). Teemme usein ruokaa kotona sen vuoksi että se on huomattavasti edullisempaa, ja usein myös parempaa.

Moment on verrattain uusi ravintola Bernissä, joka on avattu Les Terroirs:n tiloihin. Ravintolaa pitää kaksi nuorta miestä, jotka ovat viettäneet aikaa Tanskassa ja Ruotsissa tutustuen paikallisiin keittiöihin ja ravintolakulttuureihin. He halusivat tuoda jotain samantyylistä myös Berniin. Täytyy sanoa että konsepti on erittäin tervetullutta vaihtelua niihin iänikuisiin ranskalaisiin tai italialaisiin ravintoloihin joita täällä sveitsiläisten ravintoloiden lisäksi on. 

Ravintolassa on vain kaksi parin viikon välein vaihtuvaa menu:ta: yksi kasvismenu ja yksi liha/kalamenu. Asiakas valitsee joko kolme, neljä tai viisi ruokalajia menusta. Kolmen ruokalajin menu on n. 60 chf, viiden ruokalajin noin 80 chf (kasvisvaihtoehto on luonnollisesti edullisempi). Kaikki raaka-aineet ovat korkealaatuisia ja lähiseudulta hankittuja. Me valitsimme tällä kertaa kolme ruokalajia kasvismenusta, sillä viikon lihakiintiö oli jo tullut täyteen. 

Kaikki maistamamme herkut olivat todella hyviä, pääruokana tarjotut porkkanapihvit pavuilla ja riisillä olivat ehdottomasti parhaita. Tuli mieleen että pitäisi itsekin taas tehdä porkkanapihvejä pitkästä aikaa. Alkupalaksi tarjoiltiin itsetehtyä näkkileipää vuohenjuuston kanssa. Näkkileipä oli ihan saman makuista kuin itsekin tekemäni siemennäkkileipä. Sanoivat ruoan tullessa pöytään, että tästä hieman "knäckebrödiä".

Tarjoilu Momentissa toimi erinomaisesti ja sisustus ja tunnelma olivat kohdillaan. Kaiken kaikkiaan mukava piristysruiske keskellä viikkoa!



sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Euroopan pisimmässä kelkkarinteessä

Kelkkailu on ollut to-do listallamme jo parin vuoden ajan, mutta laskettelu on aina vienyt voiton, emmekä ole päässeet kokeilemaan kelkkailua. Nyt olimme kuitenkin sopineet muutaman ystävän kanssa kelkkailusta jo hyvissä ajoin pari viikkoa sitten. Meidän onneksemme lunta on satanut viime viikkoina jälleen reippaasti Sveitsissä, ja aurinkokin paistoi kirkkaalta taivaalta. Valitsimme Grindelwaldissa sijaitsevan Euroopan pisimmän kelkkarinteen kohteeksi. Matkaan lähdimme Bernistä yhden maissa iltapäivällä, jolloin ehdimme Grindelwaldista Bussalpiin vievään bussiin kahdelta. Kelkat vuokrasimme Bussalpista, josta jatkoimme jonkin matkaa ylämäkeä kävellen. Totesimme kuitenkin aika nopeasti, että lähipäivien jalkatreenit ovat olleet sen verran rankkoja, ettei kävelyä jaksa jatkaa. Käänsimme siis kelkat kohti alamäkeä ja annoimme vauhdin hurmata. 

HUOM! Alla oleva video on blogiin lisäämisen myötä muuttunut huonolaatuiseksi, kannattaa siis katsoa se tuollaisena pienenä kuvana.










Kelkkareitin varrella oli pari baaria, joissa pysähdyimme juomille, jonka jälkeen jatkoimme jälleen matkaa. Alastuloon käytimme n. pari tuntia aikaa maisemaa ihaillen ja valokuvaten. Yhden päivän aikana ehtisi mainiosti 3-4 kertaa laskea mäen alas, mutta me halusimme mielummin nauttia päivästä rauhassa. Grindelwaldissa kävimme suosikkiravintolassani Barry's:ssä syömässä fondueta.

Kelkkailu oli ihan mukavaa ajanvietettä kauniissa maisemissa. Kokemisen arvoinen asia, etenkin jos ei harrasta laskettelua.