Päiväreissulla Amsterdamissa

Olen aikaisemminkin kirjoittanut täällä Sveitsissä asumisen mukavista puolista matkustamisen kannalta. Vaikka Bernillä ei olekaan omaa lentokenttää (tai no on oma lentokenttä, mutta sillä on todella huonot yhteydet mihinkään), täältä pääsee sekä Zürichin, Baselin että Geneven lentokentille alle kahdessa tunnissa. Sen vuoksi pääsen usein matkustamaan "viime tinkaan", enkä joudu odottelemaan kokousten alkamista kohteessa huonojen lentoyhteyksien vuoksi.

Viime viikolla tein päiväreissun Amsterdamiin. Lähdin kentälle seitsemän aikaan aamulla, hyppäsin Easyjetin koneeseen Baselista ja olin klo 10:30 toimistollamme. Kokoustimme siellä kollegoiden kanssa klo 17:30 asti, jolloin lähdin takaisin kentälle. Kotiin saavuin klo 21:30. Erittäin kätevää ja tehokasta, ja Easyjetin ollessa kyseessä myös edullista. Hieman jännitystä tosin tuotti tieto että Easyjetin pilootit olivat lakossa Hollannissa. Onneksi minun kohdalleni ei kuitenkaan sattunut mitään myöhästymisiä.

Täällä on muuten ollut viime viikkoina todella kuuma. Eilen illalla oli vielä 34 astetta. Ei saisi valittaa koska kyseessä on varmasti kesän viimeisimpiä hellepäiviä, mutta tällä hetkellä toivoisin kyllä hieman viileämpiä päiviä.

Paluu Axalpiin

Kävimme viime vuonna Axalpissa Berner Oberlandissa vaeltamassa, ja mieleen jäivät turkoosina kimmeltävät Brienz-järvi sekä pieni vuoristojärvi ylhäällä Alpeilla. Huomasin silloin vaelluskartasta erään toisenkin reitin, joka jäi mieleen sellaisena jonka haluaisin joskus käydä kokeilemassa.

Viikko sitten palattuani takaisin jenkeistä siihen tuli oiva mahdollisuus, kun ystäväni Nicole ehdotti päivävaellusta Alpeilla. Nicole kertoi myös että he ovat miehensä kanssa päättäneet muuttaa takaisin kotimaahansa Uuteen-Seelantiin. Olin tästä todella surullinen, sillä olemme tehneet paljon retkiä ja matkoja yhdessä heidän kanssaan, ja olen pitänyt heistä todella paljon. He jättävät suuren loven ystäväpiiriimme täällä Sveitsissä. Kun joku ystävistä tekee päätöksen muuttaa pois, sitä vääjäämättä alkaa itsekin miettimään muuttoa ja sen ajankohtaa. Lisäksi toinen ystäväpariskuntamme täällä kertoi jäävänsä vielä 1.5 vuodeksi, jonka jälkeen myös he muuttavat takaisin kotimaahansa.

Joka tapauksessa Axalpin maisemat tarjosivat jälleen parastaan. Eksyimme hieman reitiltä matkan varrella, ja kohtasimme jyrkkääkin jyrkemmän nousun, josta kuitenkin selvisimme. Reissun lopuksi nautimme röstit ja juomat upealla näköalalla.

Iltaharrastuksia Portlandin reissulla

Edellisellä jenkkimatkalla oli mukavasti aikaa myös iltaharrastuksiin, koska järjestettyjä illallisia ei ollut kuin yhtenä iltana. Tiimitapahtumamme järjestettiin tänä vuonna Monkey Trunk- nimisessä metsään rakennetussa seikkailupuistossa. Seikkailurata koostui puusta puuhun rakennetuista vaijereista sekä niiden päälle rakennetuista erilaisista heiluvista käytävistä. Korkeanpaikankammoisena olin aika jännittynyt tästä koko aktiviteetista, mutta suoriuduin siitä kuitenkin tiimin kannustamana. Lopuksi kokeilin vielä seinäkiipeilyäkin. Tämän jälkeen oli mukava tunne kun tuntee ylittäneensä itsensä.

Toisena iltana päätimme lähteä sup:ailemaan, siis stand up paddle boardaamaan merelle. En ollut aikaisemmin ehtinyt edes käymään Portlandin rannoilla, joten tämä oli myös erittäin mieluisa kokemus. Vuokrasimme kahden kollegani kanssa laudat pariksi tunniksi ja meloimme pitkin rantoja. Auringonlasku kaupungin ylle oli mielettömän hieno, harmi kun olin jättänyt oman kamerani autoon. Lopuksi kävimme vielä uimassa virkistävässä meressä.

Olisivatpa kaikki työmatkat yhtä mukavan rentoja kuin tämä!

Ensimmäinen työmatka lomien jälkeen

Kesälomien jälkeen oli jälleen aika palata työmatkailun pariin. Ensimmäinen matkani suuntautui jälleen Portlandiin Mainen osavaltiossa. Tämä oli vissiin neljäs reissu tänä vuonna Maineen, ja kaksi reissua on vielä ainakin tulossa tänä vuonna.

Kesä on upeaa aikaa Portlandissa, joka on tunnettu Yhdysvalloissa Vacationland:na, eli Lomamaana. Turistikauden kyllä huomasi Portlandin kaduilla ja ravintoloissa; yleensä ravintoloissa on hyvin tilaa kahdeksan jälkeen illalla, mutta tällä kertaa saimme jonottaa parikymmentä minuuttia pöytää. Kaupunki on täynnä erittäin hyviä ravintoloita, etupäässä kalaravintoloita. Yllä oleva kuva on uudesta The Scales nimisestä ravintolasta yhdellä Portlandin sataman useasta laiturista. Kampasimpukat olivat suussasulavia ja erittäin kohtuuhintaisia.

Päivät olivat täynnä kokouksia, mutta tällä kertaa pääsimme myös nauttimaan illoista sillä vapaa-aikaa oli enemmän kuin yleensä. Kävin myös lenkillä aamuisin hotellin lähettyvillä olevalla patikointipolulla. Upeat maisemat toivat energiaa työpäivään. Pidän kovasti tästä seudusta, joka on huomattavasti rauhallisempi kuin jenkkien suurkaupungit. Siitä kertoo jotain esim. kadun varteen asetettu vihanneskori, josta ohikulkijat voivat vapaasti napata mukaan mieleisensä luomuvihannekset.

Kirppiksellä myymässä

Bernissä järjestetään kevään ja kesän aikana kirpputoreja eri kaupunkialueilla. Täällä kaikki toiminta on muutenkin erittäin paikallista, ja lähes jokaisesta korttelista löytyy oma posti, kioski ja lähikauppa. Niin siis myös kirppiksiä.

Minulle on täällä viime aikoina kertynyt aika paljon kirppiskamaa, olen aika säästelemättä laittanut sivuun kaikkea mitä en ole viime vuosien aikana käyttänyt. Tavaraa on jotenkin päässyt kertymään ihan liikaa, ja olen huomannut sen enemmänkin ahdistavan minua kuin tekevän minut onnelliseksi.

Tämä kirppis johon nyt osallistuimme oli ystäväni Nathalien kotikulmilla ja oli asukkaille ilmainen. Saimme ison tilan itsellemme, johon myös kuului valmiina penkki. Pöydän ja rekin toimme lisäksi itse.

Päivä oli kuuma ja lämpötila lähenteli 30 astetta. Sen vuoksi asiakkaita oli aika niukasti, useimmat olivat varmasti lähteneet vuorille tai järville viilentymään.Pääsimme kuitenkin eroon suurimmasta osasta tavaroista, ja nyt minulla on enää yksi laatikollinen tavaraa jäljellä. Suurin osa vanhoista vaatteistani menivät kavereille jotka tulivat käymään. On aina niin hauska huomata miten omat vanhat vaatteet tuntuvat ihan uusilta jonkun toisen päällä.

Kumiveneellä Aarejoella

Bernin läpi kulkeva Aare-joki on kesähelteellä suosittu veneilykohde. Yleensä kumivene vuokrataan läheisestä Thunin kaupungista, josta voi virran mukanan kellua aina Berniin asti. Thunissa voi sekä vuokrata kumiveneen tai pumpata oman veneensä. Olimme suunnitelleet tekevämme tämän retken jo viime vuonna, mutta emme saaneet sitä silloin aikaiseksi. Tänä kesänä saimme kuitenkin kaveriporukan kasaan, ja kauniina lauantaipäivänä viime viikonloppuna päätimme lähteä kokeilemaan tätä suosittua harrastusta. Kaikki veneet olivat jo täyteen buukattuja, joten päädyimme ostamaan oman veneemme. Kuljimme ensin junalla Thuniin, josta hyppäsimme veneeseen ja kelluimme sen kanssa takaisin Berniin. Meitä oli 7 hengen porukka kahdessa veneessä.

Reissu oli kaikin puolin mukava ja maisemat hienoja. Jälleen kerran sain todeta että on tämä kyllä hieno maa. Joki oli turkoosin väristä ja vesi niin kirkasta että joenpohjan kaloja saattoi hyvin tarkastella veneestä. Taustalla lumihuippuiset Alpit loistivat kirkkaana. Pysähdyimme matkan varrella uimaan ja levähtämään. Jos olisimme tajunneet ottaa jotain grillailtavaa mukaan olisi matka ollut vieläkin parempi, sillä matkan varrella on useita grillauspisteitä.

Matka kesti yhteensä noin neljä tuntia eikä ollut yhtään haastava jos taustalla on jotain soutu- tai melomiskokemusta. Venettä oli suhteellisen helppo hallita ja reitillä oli oikeastaan vain yksi hieman haasteellinen kohta.

Nyt meillä on kellarissa vene hankittuna odottamassa seuraavia seikkailuita!

Ulkoilupäivä Bernin vanhassa kaupungissa

Meillä vietettiin tänä kesänä työpaikan ulkoilupäivää Bernin vanhassa kaupungissa. Meidät jaettiin 5-6 hengen tiimeihin, joiden tehtävänä oli vastata erilaisiin kysymyksiin koskien Bernin kaupungin historiaa, arkkitehtuuria sekä nähtävyyksiä. Kysymysten joukossa oli myös Bernissä puhutun sveitsinsaksan ymmärrystesti. Vastauksia tuli hakea sekä googlen avulla että juoksemalla ympäri kaupunkia etsimässä vastauksia eri rakennuksista.

En ole yleensä päässyt osallistumaan näihin kesäulkoilupäiviin lomien tai työmatkojen vuoksi. Tällä kertaa olin kuitenkin Bernissä, ja koska ulkoileminen vie aina voiton toimistossa istumiselta lähdin mielelläni mukaan tähän tapahtumaan. Minun tiimi oli erittäin kansainvälinen, osa puhui pelkästään sveitsinsaksaa, osa pelkästään ranskaa. Tiimityöskentely oli siis vaikeampaa mutta myös mielenkiintoisempaa sillä yhteistä kieltä ei ollut.

Pääsimme myös opastetulle kierrokselle Bernin päänähtävyyteen, joka on Zytglogge, eli vanha kellotorni kaupungin keskustassa. Zytgloggen torni rakennettiin 1200-luvun alussa, ja se oli alunperin osa Bernin kaupunkia ympäröivää muuria. Sittemmin se on toiminut myös naisvankilana sekä vahtitornina. 1500-luvulla rakennettu kello sisältää tavallisen kellon lisäksi myös astrologisen kellon joka toimii täysin manuaalisesti. Hieno nähtävyys, johon kannattaa jokaisen turistin tai Bernissä asuvan tutustua!

Päivän päätteeksi nautimme vielä erittäin maukkaan kolmen ruokalajin lounaan Schwellenmättelin ravintolassa juomineen. Voi kun kaikki työpäivät olisivat yhtä mukavia.

Switzerland wonderland? Vaellusretki Engstligenalpilla

Kävimme viikko sitten parantelemassa Suomi-ikävää Engstligenalpin vesiputousta pitkin kulkevalla vaelluspolulla. Jotenkin paluu työn pariin sekä etäisyys perheestä ja ystävistä pisti taas miettimään syitä miksi edelleen olemme Sveitsissä sekä mahdollisuuksia muuttoon takaisin Suomeen.

Lähdimme aamupäivällä kohti Adelbodenin takana sijaitsevaa Engstligenalppia ilman mitään sen tarkempaa suunnitelmaa. Hyvä vinkki vaellusreissuille Sveitsissä on mennä johonkin gondolin ala-asemalle ja ottaa sieltä mukaan retkeilykartta. Jos ei ole varma reitistä, kannattaa tottakai vielä jutella hissilipun myyjän kanssa. Olen aikaisemmin uhrannut tunteja, jopa päiviä, sopivan reitin löytämiseen netistä, mutta olen nyt tullut siihen tulokseen että parhaat reitit löytyvät puoliksi sattumalta yksinkertaisesti kysymällä jostain hissiasemalta tai kylän kahvilasta.

Hissiaseman parkkipaikka oli vähintään yhtä täynnä kuin talvella ja turisteja riitti ympäri Eurooppaa. Olen aina hämmästellyt täällä sitä, kuinka tunnettu ja suosittu matkailumaa Sveitsi onkaan myös kesäisin Keski-Eurooppalaisten silmissä, kun Suomesta ei juurikaan järjestetä matkoja tänne kesäisin, tai ainakin on erittäin harvinaista että Suomesta lähdetään alppilomalle kesällä.

Valitsemamme reitti sisälsi nousua noin 500 metriä, mikä on ihan sopiva päiväretkelle. Aikaa tähän kului n. 2-3 tuntia taukoineen. Reitti kulki Sveitsin toiseksi korkeinta vesiputosta pitkin, ja matkan varrella oli useita upeita valokuvauspaikkoja. Suuresta automäärästä huolimatta reitti oli melko tyhjä ja saimme rauhassa ihastella maisemia. Suurin osa turisteista ottavat hissin yläasemalle, josta he jatkavat suoraan lähimpään ravintolaan lounaalle.

Päiväretki vuorilla auttoi taas muistamaan kuinka upea maa Sveitsi onkaan ja kuika onnekkaita me voimme olla, että olemme saaneet mahdollisuuden asua täällä. 

Juutinrauman siltaa pitkin takaisin Sveitsiin

e

Joskus kaikki lomat loppuvat, niin myös tämän kesän Suomi-loma. Oli aika palata takaisin kotiin Berniin. Osa minusta olisi halunnut jäädä perheen lähelle Suomeen, osa taas halusi palata takaisin kotiin omaan sänkyyn. Olimme säilyttäneet matkatavaroitamme ja vaihtovaatteitamme auton takaluukussa yli kuukauden päivät ja palasin halusta saada valita vaatteeni aamulla vaatekaapista matkalaukun sijasta.

Tästä kesästä tuli erilainen kuin muista kesistä, erilainen kuin mitä olimme alkuun suunnitelleet. Olen kiitollinen siitä että sain viettää tämän ajan Suomessa ja että olen työssä jossa sallitaan pienet irtiotot silloin kuin yksityiselämä sitä vaatii. Pitkän loman jälkeen oli jopa mukava palata arkisiin rutiineihin ja toimistoon. Oli mukava nähdä jälleen ystäviämme täällä Bernissä pitkästä aikaa.

Olemme yrittäneet Bernissä ollessamme nauttia arki-illoista sillä täällä on vielä kesää jäljellä. Lämpötilat ovat pysytelleet 20-30 asteen paikkeilla ja samat kelit jatkuvat vielä ainakin ensi viikon ajan. Löysimme kivan uuden sinisimpukkaravintolan aivan Bernin keskustasta Bundeshaus:n vierestä, sekä uuden kattoterassin yliopiston läheltä. Terassilta oli upeat näköalat Bernin yli ja auringon laskiessa vuoret loistivat taustalla.

Suomen kesää ei voita mikään, mutta onneksi meillä on hieno kotimaa johon palata loman jälkeen.