sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Lauantaimarkkinat ja suomalainen kirppis






Bernin keskustan aukioilla järjestetään perinteiset markkinat aina lauantaisin ja tiistaisin. Markkinat ovat isot, ainakin Suomen mittakaavassa, ja siellä on saatavilla tuoreita vihanneksia, lihoja, juustoja, kukkia, hedelmiä, pähkinöitä, leivonnaisia jne. Markkinat ovat ehkä siinä mielessä erilaiset kuin meidän Kauppatori, että siellä käy berniläiset itse ostoksilla, se ei ole niinkään turisteille suunnattu. Hinnat ovat ehkä hieman alhaisemmat kuin kaupoissa, ja valikoima on erittäin laaja. Tällä kertaa mukaan tarttui juustoja ja vihanneksia sekä tämä ihana syreenikimppu tuomaan tuoksua ja väriloistoa olohuoneeseen.

Tänä viikonloppuna Bernissä oli myös suomalainen kirpputori. Se oli melko pieni, mutta täynnä meitä suomalaisia. Ostin pari kirjaa ja yhden lasin jonka luulin olevan hyvä löytö, mutta ei se tainnut ollakaan..Siellä oli lohikeittoa, karjalanpiirakoita, korvapuusteja..kaikkea suomalaista ruokaa. Mutta jotenkin tuli heti sellainen olo että tämä ei kuulu tänne. En tullut tänne sen takia että voisin yrittää elää niin suomalaisittain kuin mahdollista. Ehkä vielä oli liian aikaista mennä sinne. Olen varmaan ensi kerralla jo ihan innoissani kaikesta suomalaisuudesta.

Mutta ei vielä, nyt nautin kaikesta erilaisesta ja tuntemattomasta. Kaikesta sveitsiläisestä.

Fiiliksiä-1 kk

Ajattelin kirjoittaa tänne blogiin fiiliksiä jokaisen kuukauden jälkeen. Siitä sitten hyvin näkee seuraako tänne sopeutuminen yleistä uuteen kulttuuriin sopeutumisen käyrää. Siinä alkuinnostuksen jälkeen tulee 5-6 kuukauden kohdalla masentuneisuus/koti-ikävä jota seuraa tasainen fiilisten kohoaminen ja kulttuuriin kunnolla sopeutuminen.

Ihan aluksi voin sanoa että tämä ensimmäinen kuukausi on sujahtanut todella nopeasti. Alkuun oli tietty paljon käytännön asioita järjestettävänä ja uuden kodin sisustamista (joka jatkuu edelleen). Viimeiset viikot ovat olleet vähän rauhallisempia, ja on ollut enemmän aikaa miettiä millaisen muutoksen sitä oikeastaan on tehnyt. Olo on välillä vähän yksinäinen, mutta ei kuitenkaan liian yksinäinen, koska uutuuden huumassa kaikki tuntuu vielä niin hienolta. Joka päivä löydän jokun uuden kivan kujan, puiston, kaupan, aktiviteetin tms.

Tämä oli varmasti myös oikea vuodenaika muuttaa. Kukkaloisto, aurinko ja linnunlaulu tekevät ihmeitä.

Vielä olen siis todella tyytyväinen päätökseeni muuttaa Berniin ja fiilikset ovat ehdottomasti plussan puolella.

Mietteitä Sveitsistä - Plussat ja Miinukset

+ Korkea elintaso
+ Puhtaus ja siisteys
+ Luonto ja alpit
+ Harrastus- ja matkustusmahdollisuudet
+ Vuodenajat ja pidempi kesä
+ Täsmällisyys ja toimivuus

- Kauppojen lyhyet aukioloajat
- Ulkona syöminen aika kallista
- Bernin pieni lentokenttä

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Internations Bern ja Kornhauskeller



Eilen kävin ensimmäisessä InterNations Bern tapaamisessa. InterNations on useassa maassa toimiva kansainvälinen yhteisö, joka järjestää tapaamisia ja tapahtumia maassa vieraileville tai muuten vain ulkomaailmasta kiinnostuneille ihmisille.

Bernin yhteisö vaikutti yllättävän aktiiviselta, eilisessä kuukausittaisessa tapaamisessa oli noin 80 henkilöä eri puolilta maailmaa. Olin ainoa kokonaan suomalainen, lisäksi siellä oli pari puoliksi suomalaista. Mietin miksi paikalla ei ollut yhtäkään suomalaista, mutta ehkä tuollainen cocktail tilaisuus jossa ei ole ketään tuttua voi olla aika kova paikka monelle mennä. Tai ehkä niitä suomalaisia Bernissä ei vain kovin montaa ole.

Mukavia ihmisiä kaikki joiden kanssa juttelin ja todella sosiaalisia tietenkin. Menen varmasti uudestaankin. Lisäksi InterNations järjestää täällä erilaisia pienryhmä-aktiviteetteja: vaellusta, laskettelua, viininmaistelua, ruokailua jne.

Eilinen tapaaminen oli Kornhauskellerissä. Aivan mielettömän upea paikka! Se rakennettiin 1711 ja 1718. Alunperin sitä käytettiin viljavarastona ja markkinapaikkana. Kellarissa säilytettiin viiniä ja tuon ajan sanonta kuuluikin: "Venetsia istuu veden päällä, mutta Bern istuu viinin." Nykyään alakerrassa on ravintola ja yläkerta toimii baarina. 

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Työmatka kävellen












Täällä Bernissä työmatkani on vain 1-2 km, joten kävelen aina kun se on mahdollista. Matkalla on ihania vanhoja rakennuksia, tenniskenttä, pari ravintolaa, juna-asema, autokauppoja, lehmiä, vaikka mitä..Itse toimistorakennus ei ole siitä kauniimmasta päästä ja näköala huoneesta on parkkipaikalle. On kuitenkin todella rentouttavaa kävellä töihin ja kotiin, vaikka bussi ehtiikin sujahtaa pari kertaa ohi matkan varrella.

Tänään onkin sitten perjantai ja olen menossa ensimmäiseen Internations Bern tapaamiseen!

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Paleo ja Sveitsin herkut



Ne jotka tuntevat minut hyvin tietävät että ruokavalio on ollut tärkeä asia minulle Suomessa asuessani. Noudatin enemmän tai vähemmän parin vuoden ajan paleo-ruokavaliota, jossa jätetään kaikki maitotuotteet ja viljatuotteet pois. Olen kokemuksen myötä huomannut että näin syödessäni voin paremmin, nukun paremmin ja energiatasot pysyvät korkealla koko päivän ajan. Myös vatsakivut joista kärsin ennen olivat muisto vain.

Muuton keskellä tällaisen ruokavalion noudattaminen kävi kuitenkin vaikeaksi, joskus oli vain syötävä mitä käteen kiireen keskellä tarttui, usein se oli sämpylä tai jogurtti. Ei siis mitään normaalia ruokaa minulle.

Nyt olen syönyt tällä tavalla holtittomasti jo kuukauden ajan, Sveitsissä kun herkkuja riittää: suklaata, juustoa, tuoretta leipää..Onhan ne hyviä, mutta herkuttelu kyllä näkyy ja tuntuu. Mutta yksi asia minua on silti ihmetyttänyt; Suomessa ollessani kärsin lähes aina vatsakivuista kun söin viljoja, täällä niitä ei ole ollut kertaakaan, vaikka olen syönyt vehnäjauhoja, pastaa, pizzaa jne. Ruista ei tietenkään täällä ole ollut saatavilla. Liekö se sitten ollutkin syypää vaivoihin Suomessa..

Joka tapauksessa tällaiselle syömiselle tulee nyt loppu. Rakkaat smoothie-kone ja mehustin ovat vihdoin päässet muuttolaatikoista pois ja saaneet paraatipaikan keittiöstä. Lisäksi kevät tuo mukanaan ihania tuoreita vihanneksia kauppoihin. Ja säät suosii lenkkeilijää.

Ei kun siis menox!




tiistai 22. huhtikuuta 2014

Asiaa roskasta - jätehuolto Bernissä



Benissä, ja ehkä Sveitsissä yleisesti ottaen, jätehuolto toimii vähän eri tavalla kuin Suomessa. Taloyhtiöillä tai taloilla ei ole omia roskiksia, vaan roskat kerätään siniseen pussiin ja heitetään kadun varteen.

Roskia ei laiteta mihin tahansa pussiin, vaan ne pitää olla tietynlaisia oman kaupunginosan pusseja. Näitä sai kuulemma lähikaupasta ostaa. Kiersin kaikki lähikaupat ja etsin näitä sinisiä pusseja. Mistään ei löytynyt. Onnistuin sitten jostain lukemaan että niitä saa ostettua tiskin takaa. Ja niinpä kysyin kassalta olisiko jätepusseja. Sieltä ojennettiin kaikkien aikojen kalleimmat jätepussit, 1,5 CHF/kpl (n. 1,2 EUR).

Bernissä jokainen jätepussi maksaa erikseen. Tällä pyritään todennäköisesti vähentämään jätemäärää ja kannustamaan lajitteluun. Lasi/kartonki/alumiini ja muut lajiteltavat jätteet voi ilmaiseksi viedä keräyspisteeseen.

Jätepussin voi yksinkertaisesti heittää oven eteen neljänä päivänä viikossa. Tänään pääsiäisen jälkeen näitä sinisiä pusseja olikin kivasti koristamassa kadunvarsia. 

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Mont Blanc ja laskettelukauden päätös







Viimeinen päivä La Thuilessa oli loistava kaiken lumisateen jälkeen. Nähtiin ensimmäistä kertaa Mont Blanc, ja olihan se korkea ja hieno. Lunta oli aivan käsittämättömät määrät vuodenaikaan nähden, ja rinteet loistokunnossa. Hissijonoja ei edelleenkään ollut.

Taksikyyti onnistui kotiin Italiasta (vakuutuksen piikkiin) sillä autoa ei edelleenkään saatu käyntiin, vaikka lämpötilat kohosivat. En ymmärrä miten parituhatta ajettu Passat voi jättää tielle.

Onneksi saatiin kausi päätettyä hyvällä fiiliksellä. Uudet tänä vuonna hankitut sukset ovat palvelleet hyvin. Nyt ne lepäävät ensi talveen asti, jolloin jatkan laskettelukeskusarviointeja.



sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Pyykin pesua



Oma pyykinpesukone on harvinaisuus Bernissä. Yhdessäkään asunnossa jota kävimme katsomassa ei ollut omaa pesukonetta, vaan kaikki käyttävät kellarissa sijaitsevaa yleistä pesukonetta ja kuivausrumpua. Pesukone käynnistyy pienellä rahasummalla (meillä 0,20 CHF) ja pesuaika varataan etukäteen kalenterista.

Viime lauantaina ei sitten ollut parempaakaan tekemistä, joten vietin illan pyykinpesun parissa. Ripustin jokaisen sukan erikseen kuivumaan kuivaushuoneeseen. Tämähän olisi kätevää, ikinä ei tarvitsisi katsella noita märkiä vaatteita kotona. Ainakin meillä ne ovat olleet ikuinen riesa keittiön tai makuuhuoneen nurkassa. Lisäksi ajanvaraus tekee pyykinpesusta jaksottaista, tiettyinä päivinä pestään pyykkiä, ja silloin kun ei ole se päivä, ei tarvitse miettiä että tänäänkin pitäisi pestä pyykkiä. Pesukone on teollisuuskäyttöön tarkoitettu, joten se vetää hyvän määrän pyykkiä kerrallaan.

Muuten siis hyvä, mutta kellarissa kuivattelu ei oikein onnistunut. Siellä on niin paljon kosteutta että pyykit eivät kuivu. Ne tulevat siis edelleen koristamaan keittiötä tai olohuonetta. Ehkäpä se tekee asunnosta vain kotoisamman.

lauantai 19. huhtikuuta 2014

La Thuile











Onnistuneen Grindelwaldin loman jälkeen ajattelimme vielä käyttää tilaisuutta hyväksi ja lähteä laskettelemaan Italiaan La Thuileen pääsiäisen yli.

Löysin La Thuilen selailemalla eri hiihtokeskuksien arvosteluja, La Thuilen lumivarmuutta kehuttiin ja keskus oli muutenkin saanut hyvät arvostelut. Töissä kukaan ei ollut ikinä kuullutkaan moisesta paikasta, mikä lupaili hyvää.

La Thuile itsessään osoittautuikin oikein hyväksi valinnaksi. Rinteitä on riittävästi, kun Ranskan puolella sijaitsevaan La Rosieriinkin pääsee kätevästi laskemaan. Haastavuutta löytyy rinteistä, mustia rinteitä on paljon ja ne ovat pitkiä. Vaikka kyseessä on pääsiäisviikonloppu niin ruuhkia ei ole ollenkaan.

Hotellivalintamme oli myös hyvä, Le Miramonti on hienosti sisustettu vanha talo kosken varrella. Ainoa huono puoli on maksullinen spa-osasto joka on todella pieni.

Hinnat Italian puolella ovat paljon edullisemmat kuin Sveitsissä, päivän hissilippu on 30 €, hotellihuoneet n. 100 €, illallinen kahdelle viineineen n. 30 €.

Sää on tähän asti ollut todella huono. Lunta on tullut joka päivä ja rinteissä on suorastaan arktiset olosuhteet kun tuuli puhaltaa jopa 35 km/h. Pakkastakin on lähemmäs 10 astetta, kesävarusteissa on siis aika kylmä laskeä. Laakso on myös lumen peittämä, joka on todella odottamatonta Italiassa huhtikuun puolivälissä.

Myös uusi Volkswagen petti pahasti, hinausauto kävi hakemassa auton pois kun ei suostunut käynnistymään. Taisi olla liian kylmä kesädieselille tai jotain. Nyt odotellaan mahdollista kyytiä tai vuokra-autoa, jota on kuulemma lähes mahdotonta järjestää pääsiäisen aikaan. Tämä loma voi siis vielä jatkua pari ylimääräistä päivää kyytiä odotellessa.

Aina ei voi mennä putkeen, onneksi on katto pään päällä, hyvää ruokaa ja pari pulloa punkkua. Eiköhän sillä vielä pari päivää pärjäile.

La Thuile-Plussat ja Miinukset

+ Ei turistirysä
+ Ei ruuhkia
+ Hyviä hotelleja
+ Edullinen hintataso (hotelli, ruoka, juoma, hissiliput)
+ Rauhallinen kylä, aitoa italialaista rustiikkia
+ Erittäin hyvät rinteet, todennäköisesti alppien parhaimmistoa
+ Lumivarma, lunta vielä todella paljon, laskemaan pääsee laaksoon asti toukokuun alkuun asti

- Pieni kylä, jos kaipaa iltaelämää, sitä ei täältä löydy

torstai 17. huhtikuuta 2014

Suklaista pääsiäistä kaikille!


Sveitsiläiset ovat kovia syömään suklaata, maailman kovimpia. Suurin osa Sveitsissä valmistetusta sulkaasta myös kulutetaan Sveitsissä. Tunnettuja suklaatehtaita riittää, mm. Toblerone, Lindt, Läderach, Sprungli.

Suklaata syödään joka päivä töissä. Kollegani kaivaa heti esiin seuraavan rasian kun edellinen loppuu. Koko kaupunki on täynnä suklaapuoteja. Pääsiäisen kunniaksi suklaatehtaat ovat innostuneet tehtailemaan toinen toista suurempia suklaapupuja, joita on myynnissä kaikissa kaupoissa.

Suklaista ja aurinkoista pääsiäistä siis kaikille!

Ensimmäinen roadtrip











Lähdin tällä viikolla työmatkalle Italiaan autolla, kyseessä siis ensimmäinen kunnon roadtrip Bernistä käsin. Kilometrejä kertyi kahden päivän aikana yhteensä 1300, joten ajettavaa riitti. Matka taittui Bernistä Zurichiin, siitä Liechtensteinin läpi Itävaltaan. St. Antonissa tuli mukavasti lunta, hiukkasen alkoi jännittää kesärenkailla mennä. Hyvin kuitenkin selvisin ja päädyin lopulta Italian Veronaan yöksi.

Verona on tietenkin tunnettu rakkauden kaupunkina Roomeo&Juulia elokuvasta. Turisteja yleensä riittää, päivämatkoja järjestetään Venetsian turisteille kesäisin etenkin. Vielä ei tainnut olla ihan high-season, koska kaupungissa pääsi mukavasti liikkumaan. Näimme Juulian parvekkeen, ja koska talo oli jo siltä päivältä suljettu pääsimme myös todistamaan mielenkiintoista iltapuuhaa. Joka päivä pariskunnat tulevat ja laittavat oman "rakkauslukkonsa" parvekkeen alle uskoen että se pysyy siinä ikuisesti. Totuus kuitenkin paljastui illalla, kun työmiehet tulivat ja poistivat kaikki lukot jotta seuraavan päivän lukot taas mahtuisivat.

Veronassa riittäisi varmaan hyvin tekemistä ainakin viikonlopun ajaksi, ravintoloita, terasseja, kauppoja, raunioita..nyt oli vain yksi ilta aikaa kierrellä, ja ehdinpä seuraavana päivänä vähän shoppaillakin.

Suomessa ollessani tuli reissattua monta kertaa Ouluun autolla, matkaa oli suunnilleen saman verran kuin Veronaan oli nyt. Vuoret, järvet ja viinitarhat tekevät täällä ajamisesta itsessään mielenkiintoista. Ainakin näin ensimmäisinä kertoina. Varmaan nämäkin tiet alkavat joskus tuntumaan yhtä tylsiltä kuin Lahden moottoritie. Mutta sitä odotellessa nautin täysillä!

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Summertime









Bernissä kesä on tänä vuonna noin 3 viikkoa aikaisemmassa kuin normaalisti. Sireenit, magnoliapuut (joita muuten löytyy joka nurkasta) ja muut tuntemattomat kukat kukkivat, ruoho vihertää ja linnut laulavat. Grillit käyvät kuumana viikonloppuna kun perheet kokoontuvat laittamaan ruokaa ja juomaan viiniä.

Ei sitä vain talven jälkeen enää muistakaan kuinka ihania kesäillat ovat! Ja kyllä se kesä vielä Suomeenkin tulee, siellä tämä kaikki on vielä edessäpäin!