Pitkältä tuntuva työmatka Keski-Ranskaan

Jotenkin nämä lyhyet työmatkat lähimaihin ovat alkaneet tuntumaan raskaalta. Näissä menettää useimmiten pari iltaa viikosta kotona, mikä on loppujen lopuksi todella paljon. Tuntuu ettei viikossa saa oikein mitään tehtyä, ei töissä eikä kotona, ja vastineeksi saa jonkun aika perustylsän kohteen Euroopassa. Lähden mielummin pitkille matkoille viikoksi johonkin eksoottiseen kohteeseen.

No, joka tapauksessa työhöni kuuluu myös nämä lyhyet matkat. Tällä kertaa kävin Lyonissa, josta jatkoimme pieneen kylään Keski-Ranskassa. Otin Bernistä junan Lyoniin, joka kesti 5 tuntia. Jatkoimme siitä vielä 4 tuntia autolla, joten matka-aika oli yhteensä yli 9 tuntia. Teimme seuraavana päivänä asiakaskäynnin jonka jälkeen matkustin takaisin kotiin.

Reissun kohokohta oli juoksulenkki Lyonin lähellä olevassa puistossa. Vaikka keli oli huono ja sateinen, nautin kuitenkin kaikista kukkivista puista ja pienistä lehdistä puskissa. Kevät on Lyonissa jo pidemmällä kuin Bernissä. Juoksin ylös kukkulan päälle melko jyrkkää nousua, ja ylös päästyäni sain jotain väärään kurkkuun ja olin tukehtua. Pienessä paniikissa jo mietin ettei kukaan löydä minua täältä, mutta onneksi se lähti pois.

Terveellisen ruokavalion pitäminen on reissuissa haasteellista, niin myös tällä kertaa. Aamupalaksi oli tarjolla croissanteja ja patonkia voin tai hillon kanssa sekä jogurtti. Ei muuta, ei esim. hedelmiä. Söin sitten pakon edessä patonkia aamupalaksi mikä johti pahaan väsymykseen koko päivän ajaksi. Torkahtelin autossa samalla kun yritin ylläpitää mielenkiintoista keskustelua työkaverini kanssa. Onneksi ei kuitenkaan tarvinnut ajaa. Hotellihuoneen tupakansavu ärsytti myös, nukun aina huonosti jos huoneessa on poltettu.

Mietin taas tämän reissun aikana kuinka pikkumainen sitä voikaan olla. Ei kelpaa hotellihuone koska siinä on poltettu tupakkaa. Ei kelpaa aamiainen koska on vaan leipää tarjolla. Maailmassa on kuitenkin monia joilla ei ole kattoa pään päällä tai ruokaa pöydällä. Meillä on vaan kaikki liian hyvin ja siksi pienetkin ongelmat tuntuvat suurilta. Olisi varmaan aika taas lähteä käymään Intiassa tai jossain muussa köyhässä maassa että saisi vähän suhteellisuuden tajua.

Andermattissa päiväreissulla

Tänä vuonna on tullut laskettua harmillisen vähän lukuisten työmatkojen vuoksi. Tammi-helmikuun ajan olin melkein kokonaan poissa, ja nyt maaliskuussa kelit eivät ole suosineet. Siksi lähdin vielä viime viikonloppuna Iston ja Rogierin mukana Andermattiin laskemaan, vaikkakin pelkästään päiväreissulle. Työviikko painaa päälle ja sunnuntai oli pakko pyhittää muihin järjestelyihin jotta viikosta tulisi edes jotain. Taas alkaa olemaan sellainen olo että otan äkkilähdön etelään.

Onneksi Andermattissa paistoi aurinko ja rinteet olivat huippukunnossa. Ylärinteillä oli vielä kylmä, varsinkin kun olin laittanut kevätlaskuvaatteet päälle. En vain voinut uskoa että rinteissä olisi kylmä kun Bernissä lämpötila on päivisin jo noin 15 astetta. Lämmittelemään onneksi aina pääsee, ja Andermattin rinteet vaativatkin lepotaukoja säännöllisin väliajoin.

Me otimme hissin ylös Gemsstockille, koska Rogier on kova laskemaan offareita, ja Gemsstockin alue on kuuluisa hyvistä offaririnteistä. Ylös vievään kabiiniin oli jonkun verran jonoa, mutta ylös päästyämme ei muissa alueen kahdessa hississä ollut ollenkaan jonoja. Toinen kabiini vei vielä ihan huipulle, 3000 metriin. Maisemat olivat upeat, mutta kylmyyden takia kävimme ylhäällä vain kerran. Alas tuli sekä yksi todella hyvä punainen rinne, että kaksi mustaa ja päälle vielä lukuisat offarit.

Andermatt - Plussat ja Miinukset

+ Todella hyvät rinteet, parhaimpia mitä olen laskenut
+ Monipuolinen alue, rinteitä löytyy sekä kokeneille laskijoille että aloittelijoille
+ Hissit lähtevät suoraan kylästä
+ Ei hissijonoja
+ Upeat maisemat

- Alue saattaa käydä liian pieneksi esim. viikon reissulla

Jungfraussa n.k. keväthangilla

Tänä vuonna kevät antaa odottaa tuloaan. Vaikka Bernissä lämpötilat nousevatkin satunnaisesti yli 10 asteen, ja auringossa tuntuu jo aika keväiseltä, sattuu myös näitä kylmempiä päiviä. Niin kuin esimerkiksi tänään, jolloin aamulämpötila oli jopa -6 astetta.

Vietimme pitkän viikonlopun ystävien kanssa Jungfraun alueella, majoittuen Grindelwaldiin. Nina ja Henu, vanhat ystäväni Suomesta, tulivat perjantaina ensin Berniin, josta jatkoimme sitten lauantaina Grindelwaldiin. Odotuksissa oli aurinkoiset keväthanget, mutta niin kuin usein olen aikaisemminkin ajatellut, ei odotuksien varassa kannata elää.

Säät olivat vaihtelevan sumuiset viikonlopun ajan, välillä näkyvyys oli lähellä nollaa, niin kuin viimeisimmistä kuvasta näkyy. Ei ollut tietoa missä rinne loppuu ja taivas alkaa. Huonoista keleistä huolimatta olimme rinteessä neljänä päivänä, siis jokaisena päivänä mitä Grindelwaldissa tuli vietettyä. Laskimme ensimmäisen päivän Firstissä, toisen Grindelwaldissa, kolmannen Schilthornissa ja viimeisenä päivänä vielä Grindelwaldissa. Luntaa oli paljon ja kaikki rinteet olivat auki. Tosin niitä hienoja alppimaisemia ei juuri näkynyt, varsinkin Schilthornissa harmitti kun upeat maisemat olivat sumussa. Mutta säille ei voi mitään, joskus se vaan on tätä.

Majoituksen varasimme Airbnb:n kautta, ja olimme todella tyytyväisiä huoneistoon. Kaikki toimi hyvin ja keittiöstä löytyi jopa raclette pannu jota käytimme muutamana iltana. Voin jälleen todeta että normaaleja hotelleja ei kannata edes harkita lomalle.

Säistä huolimatta loma on aina loma. Oli ihanaa viettää aikaa ystävien seurassa ja nauttia raittiista ulkoilmasta. Takaisin töihin ei tällä kertaa tehnyt mieli palata ollenkaan, sillä työpaineet painavat päälle näin kvartaalin lopussa. Onneksi pääsiäiseen ei ole enää kuin viikko aikaa ja seuraava pitkä viikonloppu on jo oven takana.

Masentava Birmingham

Laskeuduin Birminghamin kentälle eilen illalla ja muistin heti että olen ollut täällä aikaisemminkin. Tarkistin asian blogista, ja niinhän se olikin että kävin täällä kesällä 2015. Yövyin myös silloin lentokenttähotellissa, silloin tosin ibiksessä. Tällä kertaa olin valinnut Novotelin, joka ainakin ravintolatarjonnaltaan oli paljon parempi.

Ravintolaa lukuunottamatta en voi sanoa että olen mitenkään kovin tyytyväinen tähän Novoteliin. Moni asia meni pieleen eikä henkilökuntaa vaikuttanut kiinnostavan. Laitoin herätyskellon soimaan aikaisin jotta ehtisin salille aamulla. Salille vihdoin päästyäni totesin ettei siellä ole mitään minua varten, pari hassua laitetta mutta ei juoksumattoa tai vapaita painoja. Huonoin näkemäni hotellin kuntosali. Siirryin siis takaisin huoneeseen ja laiskuuttani meditoin ja tein lankun (3 minuuttia!).

Nyt olisi yksi asiakastapaaminen edessä, josta odotamme vaikeaa. Sen jälkeen pääsenkin jo kotiin. Enää yksi päivä töitä ja sitten on vihdoinkin neljän päivän loma tiedossa!

Lana del Rey

Mulla on sellainen olo että Lana del Rey ansaitsee oman kirjoituksensa tänne blogiin. Olen kuunnellut häntä lähes joka päivä jo kohta vuoden ajan. Kaikkia kappaleita. Koska ne ovat kaikki niin hyviä. Itselläni ei ole kuin yksi hänen vinyyli, mutta spotify:sta löytyy hyvä kokoelma Lanaa.

Itse asiassa Lana on toiminut innoittajana musiikin kuunteluun yleisesti ottaen. Olen hänen avullaan löytänyt musiikin kuuntelemisen ilon uudestaan. Nykyään kuuntelen musiikkia aina kuin mahdollista. Oikein odotan sitä kun minulla on hetki aikaa yksin esim. kävellessä töihin, lentokentällä, missä vaan jossa voin kuunnella musiikkia.

Lanan musiikissa on jotain mikä kiehtoo minua valtavasti. Ehkä se on ne elämän vaikeudet ja kärsimykset yhdistettynä vahvaan naiseen ja asenteeseen että kaikesta pääsee yli ja elämä voittaa. Ehkä toisaalta elämästä nauttimisen taito, vapaus, ikuiset kesät.

Lempikappaleeni tällä hetkellä on radiossa harvemmin soitettu Black Beauty (linkki yllä). Muita kuuntelemisen arvoisia ovat ehdottomasti mm. nämä alla olevat. Hyviä kappaleita on kuitenkin niin monia, että niitä on melkein mahdoton tänne valita. Kuuntele jos et ole vielä tehnyt niin, et tule pettymään!

Auringossa kylpevä Suomi

Edellisestä Suomi-visiitistä oli kulunut kolmisen kuukautta, joten oli jälleen aika lähteä katsomaan mitä kotimaalle kuuluu. Kylmäähän täällä on, mutta myös ihanan aurinkoista ja kaunista. Talvea parhaimmillaan. Myös täällä huomaan kevään saapuneen, päivät ovat valoisat, siis kunnolla valoisat. Niin että lamppuja ei tarvitse pitää päällä sisällä.

Pitkässä viikonlopussa ehtii yllättävän paljon: lääkärikäynnit, kampaajat, salitreenit, ravintolaillat, kävelyt ja siinä samalla työnteot. Vietän myös aikaa oman perheen kanssa, lapset kasvavat niin nopeasti että heistä sen ajankulun aina huomaa.

Olen miettinyt mikä tässä Suomeen tulossa kiehtoo ja uskon että se on nimenomaan vaihtelu. Olen aikaisemminkin kirjoittanut tänne miten tuntuu siltä että minulla on kaksi kotia. Sveitsistä on minulle näiden vuosien aikana myös tullut koti, johon palaan mielelläni. Mutta pari päivää Suomessa tekee minusta jälleen ihan tavallisen suomalaisen. Tänne samaistuu niin nopeasti. Silti myös täältä on mukava palata Sveitsiin. Vaihtelu virkistää.

Pitkä ja kylmä talvi

Tänä vuonna kylmä ilma on vyörynyt idästä Eurooppaan, yltäen aina etelä-Ranskaan asti. Olen kuullut kertomuksia Montpellierin toimistoltamme, jossa matkaajat ovat jääneet jumiin lumikaaoksen vuoksi. Suomessa lämpötilat ovat pudonneet -20 asteeseen.

Bernissä on myös ollut kylmä, jopa -15 astetta öisin. Päivisin lämpötila on ollut -10 astetta kylmimmillään. Olen jollain tavalla odottanut kevättä tänä vuonna, talvi on alkanut tuntumaan pitkältä, ehkä myös sen vuoksi että laskettelureissuja ei ole ollut niin paljon. Talveen tarvitsee aina piristystä. Totta kai matkat ovat auttaneet ja aurinkoterapia aina väliin on tehnyt hyvää. Ehkä tämä on myös hyvä esimerkki että ei pitäisi odottaa liikaa tulevasta. Olen verrannut tätä vuotta viime vuoteen, jolloin meillä Bernissä oli jo helmikuun puolivälissä todella lämpimiä päiviä, ja tähän vuodenaikaan aurinko jo paistoi ja lämpötilat olivat 15 astetta plussan puolella. Olin ajatellut että kunhan maaliskuulle päästään, niin johan alkaa kevätsäät hellimään. Maaliskuun ensimmäinen päivä näytti tältä Bernissä. Lunta tuli oikein kunnolla, sulkien Geneven lentokentän kokonaan. Lämpötilat olivat -8 astetta. Koko neljän vuoden aikana jolloin olen asunut Bernissä en muista että olisi ollut näin kylmä kertaakaan aikaisemmin.

Kaikesta kylmyydestä ja lumesta huolimatta pikkulinnut laulavat. Päivät ovat selkeästi pidempiä kuin aikaisemmin ja valoisaa on vielä 18:30 illalla. Aurinko on korkeammalla ja lämmittää mukavasti. Ilmassa on kevättä. Se tulee aikanaan, turha sitä on odotella. Nyt pitää nauttia näistä kylmistä lumisista päivistä.