Lokakuun viimeisenä päivänä pakkasin rinkkani ja lähdin pari kuukautta kestävälle reissulle. Suunnitelma oli lähinnä käydä Indonesiassa ja Laosissa, kaikki muu oli auki. Mitään ei ollut varattuna, paitsi tietysti menolippu sekä yhden viikon surffi- ja joogaleiri Balilta. Ajatuksissa oli kiertää Indonesiaa hieman enemmän, ja käydä Floresissa ja Länsi-Papualla.
Surffileiri sijaitsi Canggussa, joka on Balin länsirannikolla oleva pikkukaupunki. Ainakin tähän vuodenaikaan paikka oli melko rauhallinen, mutta kaupungista löytyi kuitenkin paljon baareja, ravintoloita sekä pikkukauppoja. Päivät olivat lähes samanalaisia, herätys oli 5:30 aamulla, jolloin lähdimme aamusurffille. Tätä seurasi aamupala sekä lepo, lounas tarjoiltiin klo 13 maissa. Sitä seurasi jälleen lepoa, ja iltapäivästä oli joogaa ja joskus hieronta. Illalla menimme porukalla ulos syömään Seaweed-nimiseen ravintolaan, joka myös näkyy yllä olevassa kuvassa. Siitä oli hieno katsoa auringonlaskua.
Täytyy sanoa että harvoin kaikki menee niin nappiin kuin tämä viikko. Porukka oli todella hyvä ja yhteishenki hieno. Olen edelleen yhteydessä lähes kaikkiin ja suunnittelemme jo ensi kesän yhteistä surffilomaa. Opettajat olivat todella hyviä, ja sain jopa yksityistunteja monena päivinä. Rannat olivat lähes tyhjiä niin kuin yllä olevasta kuvasta näkyy. Puitteiden osalta kaikki oli siis todella kohdillaan. Valitettavasti kuitenkin sairastuin vatsatautiin ja olin sängyn pohjalla kolmisen päivää kuumeisena. Jos jossain täytyy reissun päällä sairastaa, niin tämä oli kuitenkin hyvä paikka tehdä se. Pienen hotellin henkilökunta hoiti minua kuin parasta ystäväänsä, ja olo oli koko ajan turvallinen.
Surffaukseni ei viikon aikana juuri kehittynyt siitä kuin mitä se oli ennen tätä viikkoa. Mietinkin kuinka paljon tätä pitäisi tehdä jotta homma alkaisi sujua. Toisaalta, aaltojen päällä keikkumisessa ei sinänsä ole mitään vikaa, vaikkei surffiguruksi ikinä yltäisikään.
Kiipesimme myös yhtenä yönä Mount Batur -tulivuoren huipulle katsomaan auringonnousua. Matka aloitettiin klo 1 yöllä ajamalla paikan päälle, ja itse vaeellus alkoi kolmen maissa. Ylösmeno oli helppo, vaikka pimeys toikin omat haasteensa. Valitettavasti aamu valkeni pilvisenä niin kuin alimmasta kuvasta näkyy, joten täydellistä auringonnousua emme päässeet kokemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti