Katse taakse vuoteen 2016

Vuosi 2016 alkoi vauhdikkaasti laskettelureissuilla Italian Monte Rosaan sekä Sveitsin Laaxiin Suomesta tulleiden ystävien kanssa. Työmatka Kiinaan aiheutti stressiä kun unohdin hakea viisumia, mutta tulipahan opittua että Pekingiin pääsee kolmeksi päiväksi viisumittakin.

Helmikuussa olin työmatkalla Rio de Janeirossa. Vaikka kokoukset olivatkin maan alla, pääsimme kuitenkin hetkellisesti nauttimaan auringosta ja brasilialaisesta tunnelmasta. Vietimme myös viikonlopun Saas-Feessä lasketellen. Maaliskuussa matka jatkui kohti jenkkejä ja Bostonia, Houstonia ja New Orleansia. Työmatkailun vastapainoksi vietimme pitkiä viikonoppuja Itävallan Zell am Zillerissä, Sveitsin Scuolissa sekä Sveitsin Engelbergissä lasketellen ystävien kanssa. Ostin myös uudet vapaalaskusukset lumisista keleistä innostuneena. Huhtikuussa kävimme vielä kahdestaa Zermattissa päättämässä erittäin aktiivisen laskukauden.

Toukokuussa tuli vietettyä pari viikkoa Suomessa, mutta sen lisäksi ehdimme myös Milanoon konserttimatkalle sekä etelä-Ranskan Cassikseen viikonloppumatkalle nauttimaan etelän lämmöstä. Olimme työkaverini Katharinan kanssa Bostonissa viikonlopun työreissun yhteydessä.

Kesäkuussa suuntasimme Suomeen kesälomalle. Koin tähän astisen elämäni suurimman tuskan, ikävän, pelon ja epätoivon kun isäni siirtyi taivaaseen. Kesästä tuli hyvin erilainen kuin olimme suunnitelleet. Vietimme kesämökillä monta viikkoa lähes eristyksissä. Päivät sulautuivat toisiinsa, nautimme kesästä mutta surimme isämme menetystä. Ei kuitenkaan surua ilman jotain iloistakin, veljeni perheeseen syntyi ihana Holly-tyttö heinäkuussa tuomaan iloa meille kaikille. Niin se elämä menee.

Loppukesästä ostimme vihdoin kumiveneen ja kävimme Aare-joella kellumassa. Vaelsimme myös vuorilla nauttien upeista Sveitsin maisemista. Työsarka jatkui jälleen, ja lähdin jenkkeihin viikon työmatkalle.

Lokakuussa äitini sekä pari ystävää kävivät vierailulla Sveitsissä. Saimme edelleen nauttia lämpimistä keleista satunnaisesti. Työmatka suuntautui Chileen upeisiin tulivuorimaisemiin. Marraskuussa ehdimme käydä Prahassa ja siitä matka jatkuikin kahden viikon lomalle Malesiaan rentoutumaan.

Huhhuh..onpa taas ehtinyt tapahtua paljon tämän vuoden aikana. Matkoja on ollut niin paljon että päätä hirvittää edes käydä niitä läpi. Tästä päivityksestä olen jättänyt pois kaikki lyhyemmät parin päivän matkat joita on ollut lukemattomia vuoden aikana. Vuosi oli erittäin surullinen ja vaikea, etenkin syksyllä tuntui etten vain jaksa enää. Olin ehkä yrittänyt palata normaaliin arkeen liian nopeasti suuren menetyksen jälkeen, en tiedä. Minulla alkoi myös uudet työtehtävät lokakuussa, ja olen siitä lähtien tehnyt kahta työtä päällekäin. Vaikka olen tietoisesti yrittänyt olla vaatimatta itseltäni liikaa, olen kuitenkin todennäköisesti ollut rasittunut työtaakasta surun keskellä. Malesian loma oli kuin tuulahdus positiivisuutta ja uutta energiaa elämääni. Olen täysin vakuuttunut että aurinko ja lämpö tekevät mielelle ihmeitä.

Luin tuossa pohdiskelujani ja toiveitani vuodelle 2016 joita olin vuoden alussa kirjoittanut. Moni asia jäi tekemättä, kuten esimerkiksi viikonloppu Ticinossa. Monia muita asioita tuli toisaalta tilalle. Elämää ei voi aina suunnitella, joskus pitää vain mennä sen mukana mitä se tuo.

Vuosi 2016 oli vaikea vuosi, mutta oli siinä paljon ilonpilkahduksiakin. Elämämme Sveitsissä on tasaantunut jo hyvin arkiseksi. Olen ollut täällä jo kohta kolme vuotta. Emme enää kävele Bernin keskustassa ihastelemassa hienoja rakennuksia. Vuorilla käymme edelleen ihastelemassa maisemia, niihin en kyllästy ikinä. Suomeen muutto on pyörinyt mielessä varsinkin kesästä lähtien, mutta mitään ei ole vielä päätetty. Sukulaisten ja ystävien merkitys on kasvanut entisestään, ja Sveitsissä usea ystävämme on palannut tai palaamassa takaisin kotimaahansa.

Kiitos kaikille lukijoille jotka ovat jaksaneet kulkea mukanani.

Hyvää uutta vuotta 2017!