Sunnuntaivaellus Axalpin maisemissa

Mustikoita oli matkan varrella runsaasti, kuten myös vadelmia ja puolukan raakileita. 

Menomatka järvelle kulki Schnitzlerweg nimistä polkua pitkin, jonka varrelta löytyi useita puuveistoksia.

Hinterburgsee oli reittimme puolivälissä. Maisemat olivat upeat tämän alppijärven luona. 

Jalat saivat viilennystä järvivedessä. Uudet vaelluskengät taitavat olla vähän kylmemmille olosuhteille.

Järveltä reitti lähti nousemaan todella jyrkästi ja kapusimme lyhyessä ajassa satoja metrejä. Onneksi päivä oli pilvinen.

Hyvin ansaitulla tauolla, jossa nautittiin Apfelschorlea ja röstiä. Maisemat Brienzsee:lle.

Tällä juustoenergialla jaksaa kävellä takaisin autolle.

Voiko tämä todella olla vuodelta 809?

Meidän auto oli jälleen parkkipaikan viimeinen lähtijä. Sveitsiläiset ovat aikaisin ylhäällä ja aikaisin poissa.

Sunnuntaisin sveitsiläiset lähtevät usein ulkoilemaan, ja alppimaassa kun ollaan niin Alpit ovat tietenkin ykköskohde. Mekin olemme jo hyvin omaksuneet tämän tavan, ja viime sunnuntaina suuntasimme ensimmäistä kertaa Berner Oberlandissa sijaitsevalle Axalpin alueelle, noin tunnin ajomatkan päähän Bernistä. Olimme alunperin katsoneet toisen reitin netistä, mutta kahvilan pitäjä suosittelikin retkeä järvelle, sanoi että varmasti pitäisimme maisemista. Reitti oli verrattain lyhyt, mutta samoissa maisemissa kulkee myös pidempi kokopäivän vaellus, jonka varmasti tulemme tekemään vielä joskus. Ehkäpä jonkun vierailijan kanssa :)

Maisemat olivat upeat, tällä luonnosta saadulla energialla jaksaa taas.

.