lauantai 10. syyskuuta 2016

Viikonloppuseikkailuja Sveitsissä













Helteet sen kuin jatkuvat Sveitsissä. Myös täällä on paljon puhetta siitä kuinka nykyään kesä alkaa myöhemmin ja jatkuu myöhempään syksyyn, ihan niin kuin Suomessakin viime vuosina on ollut tapana. Sveitsissä syksyyn asti jatkuvaa kesää kutsutaan vanhan vaimon kesäksi. Minua ei haittaa yhtään, syksyn sateista ja pimeydestä saa sitten aikanaan kuitenkin ihan tarpeeksi.

Viime viikonloppuna meillä oli täällä vierailija kun ystävämme Pekka tuli käymään Suomesta pidennetylle viikonloppureissulle. Tänä syksynä vierailijoita on tulossa ainakin kolmeen otteeseen meitä piristämään, on ollut ilo huomata että moni täällä jo ennenkin vieraillut tulee uudestaan. Syksy on kevään lisäksi todella hyvä aika vierailla Sveitsissä, nyt kun kelitkin ovat vielä täällä kesäiset.

Kävimme porukalla kokeilemassa Aare-joessa veneilyä uudestaan, nyt kun meillä on tarvittava kumivenekin omasta takaa. Joki oli jälleen täynnä muitakin veneilijöitä ja uimareita. Olimme edellisestä kerrasta viisastuneita ja otimme tällä kertaa mukaan kertakäyttögrillin ja evästä. Löysimme mukavan pienen poukaman jossa pääsi hyvin uimaan ja grillailemaan.

Sunnuntaiseikkailu kohdistui tällä kertaa Niesen-vuorelle, joka sijaitsee itse asiassa todella lähellä Berniä, vain n. 30 minuutin ajomatkan päässä. Ylös vuorelle (joka on noin 2400 m korkea) voi myös kävellä, mutta otimme tällä kertaa junan huipulle. Junamatka kestää n. 30 min ja kustantaa n. 50 CHF, eli mistään halvasta huvista ei ollut kyse. Ei mikään ihme että moni valitsee kävelyn junan sijasta tälle Sveitsin pyramidiksikin kutsutulle vuorelle.

Niesenin huipulta kävelimme pari tuntia alaspäin pientä polkua pitkin. Laskua tuli n. 800 metriä, ja matka oli yllättävän rankka. Sitä ajattelee aina ettei alamäkikävely voi olla raskasta, mutta se on vain eri tavalla raskasta. Lihakset olivat kipeät neljä päivää tuon reissun jälkeen.

Saimme Nieseniltä hienoja kuvia Thun-järvestä kun sadepilvet lähestyivät pitkästä aikaa. Luonto oli rauhallinen, lehmät etsivät viimeisiä vesipisaroita maan alta. Kun pääsimme junan väliasemalle, josta jatkaisimme junalla alas asti, taivas vihdoin repesi ja luonto sai kauan kaipaamaansa vettä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti