Katamaraanilla

Viimeinen ilta Farossa kului katamaraanilla risteillen. Sää ei tällä kertaa suosinut, mutta onneksi saimme edes vähän aikaa nauttia kannella hienosta etelä-Portugalin rannikosta. Loppumatkaa vietettiin hytissä, ja täytyy myöntää että vähän jopa pelotti. Rankkasade, sumu ja matkapahoinvoinnista kärsivät kollegat seurana toivat pelottavasti mieleen kaikki viime aikoina lehdissä näytetyt kuvat Estoniasta. Onneksi selvisimme rantaan asti ilman sen suurempia ongelmia.

Tällaiset matkat ovat tietenkin työmatkojen parhaimmistoa: hieno paikka, hyvä hotelli, aurinkoa, kivat kollegat jne. Kuitenkin oli aivan mahtavaa palata taas takaisin kotiin perjantai-iltana. Matkalaukku jäi Barcelonaan, enkä olisi kovinkaan yllättynyt jos en tuota laukkua enää näkisi. Lensimme Sevillasta Barcelonan kautta Zürichiin, ja jouduimme jättämään laukut juuri ennen koneeseen nousua ruumaan. Sähellys oli melkoinen, kun kerroimme että määränpää onkin Zürich, ei Barcelona. Laukkuun kirjoitettiin Zürich sekä minun paikan numero lennolla. Sain käteen hyvin epämääräisen näköisen kuitin laukusta. Laukkua ei tietenkään näkynyt Zürichissä ja kun menimme siitä raportoimaan, meille sanottiin että laukkua ei pysty jäljittämään. Sinne meni mekot, juoksukengät ja suuri osa työvaatteista.

Joka tapauksessa, erittäin rentouttavaa viikonloppua kaikille!