sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Havaintoja Etelä-Afrikasta





Tätä kirjoittaessani olen päässyt turvallisesti takaisin kotiin Berniin. Borta bra men hemma bäst, olen todella kiitollinen ja onnellinen siitä että olen taas kotona ja voin palata täällä normaaliin arkeen. Etelä-Afrikka oli mielenkiintoinen maa, jossa oli paljon hienoa nähtävää. Viikon aikana sain kuitenkin myös kuulla ja itse nähdä sen nurjankin puolen.

Tässä pari havaintoa ja kommenttia paikallisilta, jotka ehkä antavat kuvan siitä, kuinka erilaisesta maailmasta täällä on kyse:

- Tummaihoisiin viitataan yleisesti sanalla musta. Täällä on edelleen me (valkoiset) ja he (mustat). Tummaihoiset tekevät yleensä matalapalkkaisia hommia, kuten siivooja, tarjoilija, vartija, rakennusmies jne. Ravintolat ja hotellit ovat yleensä täynnä pelkästään valkoihoisia, ainakin niissä paikoissa joissa me liikuimme

- Minulle kerrottiin että tummaihoisten osuus väestöstä kasvaa koko ajan, koska he tekevät enemmän lapsia. Siksi myös n.k. "mustat puolueet" voittavat automaattisesti vaalit. Nämä edustavat korruptiota ja epäjärjestystä maassa, eikä tilanne tule paranemaan ennen kuin kaikki saavat koulutuksen. Koska koulutus on kallista, ei kaikilla kuitenkaan ole tähän mahdollisuutta.

- Täällä pitää tietää missä liikkua ja miten käyttäytyä. Esim. Kapkaupungin ulkopuolella olevalle slummialueelle ei ole valkoihoisella mitään asiaa. Siellä tulee kuulemma murhatuksi saman tien etenkin pimeään aikaan. Alueet olivat hurjan näköisiä ohiajettaessa, ja läheisyys esim. yllä olevaan suureen ostoskeskukseen kuvaa hyvin valtavaa kuilua köyhien ja rikkaiden välillä.

- Kommentit kuten "hienoa että täällä konferenssissa näkee niin monta mustaa miestä, ja he ovat îhan fiksuja" tai "aika shokeeraavaa että tuossa ammatissa näkee valkoisen miehen, yleensä tuota työtä tekevät vain mustat" tai "kyllä musta mieskin voi olla ihan fiksu" olivat ihan yleisiä.

- Yksityisiin kouluihin voi valita oppilaat, eikä pelkästään raha aina riitä. Tausta, asuinalue ja varmasti myös ihonväri ovat tärkeitä valintaperusteita.

Omat kauhunhetkeni koin hotellissa Kapkaupungissa keskellä yötä. Heräsin yhden maissa yöllä siihen että käytävällä kuului oven avaus viereiseen huoneeseen. Ajattelin että kylläpäs jollain on mennyt myöhään baarissa. Sitten yllättäen avautui minun ovi ja joku käveli sisään huoneeseen. Kiersi ensin kylpyhuoneeseen ja sen jälkeen tietokonepöydän luokse. Kuuntelin askeleita ja yritin esittää nukkuvaa. Kun en pariinkymmeneen sekuntiin enää kuullut mitään päätin juosta ovelle niin kovaa kuin pääsen. Lähdin siis huoneesta ja menin respaan kertomaan että joku on minun hotellihuoneessa. Tarkistimme yhdessä turvakameralta onko joku mennyt huoneeseeni. Ikävä kyllä turvakamera ei olisi paljastunut jos täysin auki olevasta paloturvallisuusovesta olisi joku tullut sisään. Loput yöt nukuinkin sitten kaikki valot ja tv päällä, ajattelin että sillä tavalla ei varmasti kukaan tulisi huoneeseen. Sanoivat myös respasta että ovi pitää laittaa erikseen vielä lukkoon sisäpuolelta, sillä tavalla voi varmistaa ettei kukaan tule sisään.

Lopulta aloin epäilemään myös itseäni, ehkä tämä oli vain paha uni.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti