Aina ei mene niin kuin Strömsössä

Tällä viikolla oli vuorossa työmatka Ranskaan das Auto:n kanssa. Minä ja auto ollaan tultu hyvin toimeen sen Italian episodin jälkeen jolloin saimme tulla taksilla kotiin kun auto ei enää käynnistynyt. Nyt oli kyseessä 600 km:n ajo etelä-Ranskaan.

Noin puolessa välissä, Grenoblen ja Lyonin välisellä moottoritiellä tuli ongelmia, auto nytkähteli ja ravisteli sen verran pahasti että päätin pysäköidä moottoritien varteen (ilmeisen hienosti ihan laidan viereen niin kuin kuvasta näkyy). Soitin Sveitsiin huoltoon mutta he tiesivät kertoa että Ranskassa kaikki moottoritiet ovat yksityisiä eikä niihin sen vuoksi voi järjestää kukaan muu hinausta. Soitin siis ranskalaiseen numeroon, jossa ei tietenkään puhuttu sanaakaan englantia. Pienen änkyttelyn ja kymmenen Bonjour:n jälkeen ymmärsin että siellä kysyttiin millä tiennumerolla olen. Tämän kerrottuani minut yhdistettiin eteenpäin jossa englanniksi kerrottiin että hinausauto tulee 30 minuutin kuluttua ja kysyttiin olenko pysäköinyt turvallisesti. No ei kai tuota ihan turvalliseksi voi sanoa, suoraan moottoritien kiihdytyskaistalla jossa ihmiset ajavat 150 km/h.

Sieltä tulikin sitten nopeasti Securite-ajoneuvo, joka laittoi auton ympärille kasan tönöjä ja odotteli minun kanssa hinausauton saapumista. Sekin saapui nopeasti ja kyyditsi minut ja autoni läheiselle VW:n huoltoon. Maksoihan se jonkun verran, 250 € 10 km:n matkasta.

Huoltoon saavuin jo 11:50, vain tunti auton hajoamisesti. Ranskassa oli tietty just 12:00 alkamassa kahden tunnin siesta, joten minut ohjattiin läheiseen McDonald'siin lounastauolle. Mitään ei ollut tehtävissä ennen kuin klo 14:00. Soitin kuitenkin heti Sveitsiin leasingyhtiölle, joka lupasi järjestää Ranskan kollegojen kanssa heti taksin joka veisi vara-autolle.

Klo 14:00 menin takaisin VW:lle jossa kerrottiin että vika on iso ja todennäköisesti moottori on hajonnut. Tämä siis 3 kk vanhassa autossa! Sain odotella taksia ja vara-autoa täällä, jonka piti nyt saapua ihan piakkoin.

Klo 17:45 ja kuuden tunnin odottelun jälkeen vara-autoa tai taksia ei näy ja leasing-yhtiöstä kerrotaan että voinhan itsekin järjestää vara-auton tai oman kuljetuksen määränpäähän. Ystävällinen VW:n sihteeri joka sattui osaamaan pari sanaa englantia lähtee kuskiksi ja tulkiksi kiertämään lähialueen autonvuokraamoja. Ne ovat kaikki joko kiinni tai niillä ei ole autoja.

Klo 18:30 toteamme että junaa ei ole mahdollista saada koska on lakko, niin kuin AINA Ranskassa. Ainoa vaihtoehto on taksi. Erikoistarjous taksiyhtiöltä on 800 €, joten otan sen. Onhan se niin halpa.

Taksikuski on ambulanssikuljettajan vaatteisiin pukeutunut, ilmeisesti iltakeikkaa heittävä nainen. Onneksi tämä on kuitenkin nopea kyyti, kaahaamme n. 160 km/h perille, pääosin ohituskaistalla ja kuskin samalla näpytellessä kännykälle tekstiviestejä. Ja tämä on siis ambulanssikuljettaja.

Loppu hyvin, kaikki hyvin, pääsin perille 12 h auton hajoamisen jälkeen.