maanantai 15. lokakuuta 2018

Ajatuksia Sveitsistä

Näin viiden kuukauden tauon jälkeen on helppo kiinnittää huomiota Sveitsin kummallisuuksiin ja siihen mikä täällä on erilaista kuin Suomessa. Ehkä sitä täällä ollessa alkaa elämään jonkinlaisessa kuplassa, jossa ei enää huomaa millaista elämä täällä oikeasti on.

Yritän tähän koota vähän ajatuksia edelliseltä viikolta. Kaikki eivät varmasti pidä paikkansa, ja ovat yleistyksiä. Ne ovat ennen kaikkea minun tunteita ja minun mielipiteitä, ei muuta.

- Sveitsiläiset ovat kontrolloitua kansaa. Kaikki menee tiettyjen odotuksien mukaan. Käyttäydy kuten sinun oletetaan käyttäytyvän ja noudata sääntöjä. Jos et tee niin saat paheksuvia katseita muilta. Useimmat elävät kuplassa jossa kaikki on täydellistä.

- Et saa olla liian kovaääninen tai pitää liian hauskaa. Useimmat näyttävät vakavilta ja jopa surullisilta

- Työnteko on kaiken keskiössä. Päivät ovat pitkiä, jopa 11-12 tuntisia. Viikon aikana ei ehdi paljon muuta tehdä kuin töitä.

Kuten näistä kommenteista huomaa, paluu Sveitsiin ei ole ollut helppoa. Olen toisaalta iloinen siitä että olen jälleen täällä, Bern on jokseenkin koti ja on mukava nähdä kavereita täällä pitkästä aikaa. Toisaalta tunnen itseni auttamattomasti ulkopuoliselta täällä. En ymmärrä mitä ihmiset puhuvat enkä ymmärrä aina heidän kulttuuriaan. Sellaisessa paikassa on vaikea olla oma itsensä. Olla avoimesti oma itsensä pelkäämättä muiden kommentteja ja ajatuksia sinusta.

Minulla on myös ollut vaikeuksia ymmärtää hintoja täällä ja ruoan huonoa laatua. Ulkona ei oikein voi syödä koska hinnat ovat pilvissä ja ruoan laatu on todella huonoa. Kaupoista onneksi löytyy paljon luomua ja lähiruokaa, ja pakkauksissa on vältetty muovia toisin kuin Suomessa. Toisaalta ulkona syöminen oli ehdottomasti arkipäivien piristys Suomessa ja harmittaa että siitä ei voi nauttia täällä.

Vuorille en ole vielä ennättänyt, mutta ensi viikonloppuna se olisi suunnitelmissa. Vuorethan täällä ovat se juttu, ilman niitä en olisi täällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti