Nyt on mennyt monta viikkoa ilman yhtäkään työmatkaa. On ollut ihanaa viettää kesää Helsingissä, saada rytmiä arkeen ja käydä treenaamassa. Viime viikolla oli kuitenkin jälleen työmatkan aika kun lähdin asiakaskäynneille Manchesteriin Iso-Britanniassa, josta jatkoin vielä Saksan Nürnbergiin niinikään asiakaskäynneille. Tällä kertaa asiakkaat olivat vähän erilaisia kuin mihin olen tottunut, kävin haastattelemassa maitotiloja. Teen näitä haastatteluja pääosin kouluprojektia varten, mutta samalla ne liittyvät myös työhöni.
Manchesterissa kohtasin heti lentokentällä pieniä ongelmia autonvuokrauksen kanssa. Tuli taas mieleen että Iso-Britannia todella eroaa aika paljon muusta Euroopasta, ainakin Länsi-Euroopasta. Vuokraus kesti todella kauan ja tuntui että kaikki tehtiin manuaalisesti. Sain neuvoteltua itselleni automaattivaihteisen auton, kun vasemmalla puolella ajaminen hieman jännitti pitkän tauon jälkeen. Ajoin illaksi lentokenttähotelliin lepäämään. Aamulla ajoin 1.5 tuntia ensimmäiselle tilalle, tein haastattelun, kävin lounaalla, ja ajoin vielä toiseen haastatteluun. Mielenkiintoista oli myös huomata että Englannissa ei ollut katujen numeroita maaseudulla laisinkaan. Se hieman hankaloitti perillä löytämistä, mutta onneksi minulla oli reippaasti aikaa. Illalla palautin auton ja lensin Amsterdamin kautta Nürnbergiin, jossa niinikään majoittauduin lentokenttähotelliin.
Aamulla ajoin pari tuntia kollegani Wolfgangin kotiseuduille, jossa hän oli järjestänyt muutamat haastattelut. Lopuksi minut kutsuttiin vielä Wolfgangin kotiin, jossa hänen vaimonsa oli valmistanut koko perheelle juhlavan lounaan. Sain myös esittelykierroksen hänen luomutilallaan, jossa viljeltiin mm. vehnää. Oikein mielenkiintoista ja todella hienoa.
Tämä oli tällainen pikapyrähdys, oli mukava käydä pitkästä aikaa, mutta samalla oli myös mukava palata kotiin. Työmatkustaminen on raskasta, ja sitä on tullut vuosien aikana tehtyä paljon. Nykyään nautin paljon myös ihan kotona olemisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti