Valoa on jo myös selkeästi enemmän kuin aiemmin, ulkona on jo aina valoisaa kun herään, ja joskus myös kun tulen töistä kotiin. Päivän pituus on täällä noin 2 tuntia enemmän kuin Helsingissä. Ero on minulle huomattava, sillä pimeys oli aina hieman vaikeaa Suomessa. Tuntui vaikealta herätä keskellä yötä ja vaikealta jäädä töihin auringon laskeutumisen jälkeen.
Tämä viikko on kuitenkin mennyt pitkälti töitä tehdessä. Meillä on täällä Iston kaveri vieraana koko viikon ajan, ja pojat ovat käyneet parina päivänä laskemassa lähirinteissä nauttien mahtavasta kevätsäästä. Minä olen viettänyt toimistolla aikaa n. 12 tuntia päivässä. Pomo jo pahoitteli pitkiä päiviä perjantaina ja kehotti menemään kotiin. Noudatin neuvoja ja otin pitkän kylvyn töitten jälkeen, jonka jälkeen lähdin vielä viettämään ystävän syntymäpäivää kaupungille. Jutustelu siellä oli valitettavasti suurilta osin sveitsinsaksaksi, jota minun oli vaikea/mahdotonta ymmärtää. Englanninkielen puhuminen oli näille 35-45 ikäisille naisille mahdotonta, niin kuin myös tavallisen saksan puhuminen. Täytyy sanoa että Suomessa tämä englannin osaaminen ja halukkuus puhua sitä on aivan eri asteella kuin täällä.
Rinteet kutsuvat jälleen, pakko huitaista tuo viimeinen kahvitippa naamaan ja laittaa kamat päälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti