Whole30-ruokavaliossa haasteellisinta on ollut riittävä energiasaanti. Tässä ohjelmassa olisi tarkoitus syödä vain kolme kertaa päivässä. Voin myöntää että en ole pystynyt pitämään tästä ihan joka päivä kiinni. Tänään lähdin suoraan töistä kielikouluun, mikä tarkoittaa että ateriaväli on melkein 10 tuntia. Tämä on hieman liian pitkä aika minulle, joten otin väliin hedelmän ja pähkinöitä. Se sallittaneen, ei tämä nyt sentään mikään nälkäleiri ole, varsinkaan kun koko dieetin idea ei ole laihtuminen.
Haasteellisinta ensimmäisellä viikolla oli lauantain juhlat, niin kuin aavistinkin. Sveitsiläinen ystäväni oli kutsunut minut juhliin, jossa kaikki muut puhuivat sveitsinsaksaa paitsi minä. Lisäksi en tuntenut juhlissa ketään muita ennestään, vain juhlien järjestäjän. Näissä tilanteissa sosialisoimisessa auttaa viinilasi tai pari, varsinkin kun kaikki muut kittaavat viiniä lasi lasin jälkeen.
Yksi vieraista oli tuonut mukanaan kotikylänsä valkoviiniä, jota kaikki odottivat piirissä innokkaana. Siinä ryhmäpaineen alla sanoin ottavani tilkan viiniä maistaakseni. Maistoin kulauksen viiniä, ja hyväähän se oli. Laitoin lasin pöydälle ja vierustoverini josta vierustoverini nappasi sen omaan käteensä juotuaan ensin oman viininsä. Pääsin siis siitäkin eroon kenenkään huomaamatta tai siitä sen suurempaa numeroa tekemättä. Juhlissa oli tottakai tarjolla kakkuja ja muita herkkuja, mutta niistäkin onnistuin kieltäytymään. Mauskuttelin siinä itse nyyttäreihin tuomiani marjoja ja hedelmiä. Ja ihan hauskaa oli selvinpäinkin, varsinkin seuraavana aamuna kun oli kunnolla energiaa lähteä pyöräilemään.
Merkittäviä muutoksia olotilassani en ole vielä huomannut. Energiaa on ehkä enemmän kuin aikaisemmin, ja olen puuhastellut ja siivoillut kotona vielä myöhään illalla. Mutta tämähän voi myös johtua keväästä ja lisääntyneestä valosta, tiedä tuota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti